Yhdistys ja yhteystiedot

Sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja tukea Jyväskylään suunnitellun
musiikkisalin hankintaa jatkaen ja vahvistaen Keski-Suomen musiikkielämän perinteitä.

Puheenjohtaja Anita Kangas
Sihteeri Ilkka Halinen
Jäsen Pekka Kostiainen
Jäsen Hannu Ikonen
Jäsen Heikki Rusko
Rahastonhoitaja Veikko Tissari

 

Jyväskylän konserttisalin hanketuki ry: hallitus 2016

Tehtävä

Nimi

sähköpostiosoite

Puhelinnumero

Puheenjohtaja

Kangas, Anita

anita.kangas@jyu.fi

050 345 4045

Varapuheenjohtaja

Erkkilä, Jaakko

jaakko.erkkila@jyu.fi

0400 542 395

Sihteeri

Halinen, Ilkka

ilkka.halinen@gmail.com

050 522 0480

Jäsensihteeri

Manner, Maaria

maaria.manner@gmail.com

0500 432 588

Jäsen

Ikonen, Hannu

hannu.ikonen@jamk.fi

040 528 3762

Jäsen

Järvenpää, Jussi

jarvenpaa@korvissasoi.fi

 

Jäsen

Kostiainen, Pekka

pekka.o.kostiainen@jyu.fi

0500 292 761

Jäsen, kotisivut

Lahtinen, Katriina

katriinala@gmail.com

040 5295783

Jäsen

Lauttamus, Ulla

ullalauttamus@gmail.com

 

Jäsen

Malinen, Kari

kari.malinen@hokkaido.fi

 

Jäsen

Ruokolainen, Vilja

vilja.ruokolainen@musiikinaika.org      

040 5645 501

Jäsen

Rusko, Heikki

heikki.rusko@sport.jyu.fi

0400 641 596

Jäsen

Viitala, Arto

arto.viitala@evl.fi      

0400 540 490

Rahastonhoitaja

Tissari, Veikko

veikko.tissari@pp1.inet.fi

040 575 8741

 

Jyväskylän konserttisalin hanketuki ry: hallitus 2015

Tehtävä

Nimi

sähköpostiosoite

Puhelinnumero

Puheenjohtaja

Kangas, Anita

anita.h.k.kangas@jyu.fi 

050 345 4045

Varapuheenjohtaja

Kostiainen, Pekka

pekka.o.kostiainen@jyu.fi 

0500 292 761

Jäsen

Rusko, Heikki 

heikki.rusko@sport.jyu.fi  

040 641 596

Jäsensihteeri

Manner, Maaria

maaria.manner@gmail.com

0500 432 588

Jäsen

Anttila, Emma

emma.anttila@jkl.fi       

0400 190979

Jäsen

Blom, Jari

jari.blom@jkl.fi       

0500 646 370

Jäsen

Erkkilä, Jaakko 

jaakko.erkkila@jyu.fi

0400 542 395

Jäsen

Eskola, Juha-Pekka 

juha-pekka.eskola@peab.fi

0400 381 953

Sihteeri

Jäsen

Halinen, Ilkka

Ikonen, Hannu

ilkka.halinen@gmail.com

hannu.ikonen@jamk.fi 

050 522 0480

040 528 3762

Jäsen, kotisivut

Lahtinen, Katriina

katriinala@gmail.com

040 5295783

Jäsen

Ruokolainen, Vilja 

vilja.ruokolainen@musiikinaika.org       

040 5645 501

Jäsen

Viitala, Arto

arto.viitala@evl.fi       

0400 540 490

Rahastonhoitaja

Tissari, Veikko 

veikko.tissari@pp1.inet.fi 

040 575 8741

 

Jyväskylän konserttisalin hanketuki ry: hallitus 2014

Tehtävä

Nimi

sähköpostiosoite

Puhelinnumero

Puheenjohtaja

Kangas, Anita

anita.h.k.kangas@jyu.fi 

050 345 4045

Varapuheenjohtaja

Kostiainen, Pekka

pekka.o.kostiainen@jyu.fi 

0500 292 761

Sihteeri

Rusko, Heikki 

heikki.rusko@sport.jyu.fi  

040 641 596

Jäsensihteeri

Manner, Maaria

maaria.manner@gmail.com

0500 432 588

Jäsen

Anttila, Emma

emma.anttila@jkl.fi       

0400 190979

Jäsen

Blom, Jari

jari.blom@jkl.fi       

0500 646 370

Jäsen

Erkkilä, Jaakko 

jaakko.erkkila@jyu.fi

0400 542 395

Jäsen

Eskola, Juha-Pekka 

juha-pekka.eskola@peab.fi

0400 381 953

Jäsen

Ikonen, Hannu

hannu.ikonen@jamk.fi 

040 528 3762

Jäsen, kotisivut

Lahtinen, Katriina

katriinala@gmail.com

040 5295783

Jäsen

Pulkkinen, Lea 

lea.pulkkinen@psyka.jyu.fi 

050-5524891 

Jäsen

Ruokolainen, Vilja 

vilja.ruokolainen@musiikinaika.org       

040 5645 501

Jäsen

Viitala, Arto

arto.viitala@evl.fi       

0400 540 490

Rahastonhoitaja

Tissari, Veikko 

veikko.tissari@pp1.inet.fi 

040 575 8741

 

Professori Lea Pulkkisen juhlapuhe kaupungin itsenäisyysjuhlassa

Professori Lea Pulkkisen juhlapuhe itsenäisyyspäivän juhlassa Jyväskylässä 6.12.2008 perustelee konserttisalin saamista kaupunkiin hyvinvoinnin näkökulmasta.

 

Kunnioitetut sotaveteraanit, kotirintaman ja sotarintaman naiset!

Arvoisat itsenäisyysjuhlan osanottajat!

Suomen 91 vuotta jatkunut itsenäisyys sisältää selviytymistarinoita koko kansakunnan, sen eri instituutioiden ja kansalaisten kokemina, jos kohta myös vaikeuksia ja menetyksiä. Suomi on itsenäisyytensä aikana luonut kukoistavan talouden ja sen suomaa hyvinvointia elämän eri alueilla. Tästä työstä jokaisen kansalaisen on syytä olla kiitollinen. Myös Jyväskylän seutu on kehittynyt vauraaksi ja monipuolisia mahdollisuuksia tarjoavaksi elinympäristöksi, jossa laadukas yliopisto ja ammattikorkeakoulu sekä muut oppilaitokset tuottavat henkistä pääomaa elinkeinoelämän tueksi.

Itsenäisyyspäivänä tekee mieli katsella taaksepäin, muistella menneitä vuosia ja tuntea kiitollisuutta siitä, että olemme saaneet rakentaa itsenäistä Suomea omista kansallisista lähtökohdistamme. Itsenäisyyspäivänä voimme kääntää katseen myös tulevaisuuteen. Se mitä odotamme, voi toteutua, jos niin tahdomme ja teemme työtä sen hyväksi, ja jos niin on parasta elämälle.

Mihin sitten pyrimme? Tavoiteltavia päämääriä koskevaa arvokeskustelua on käyty monissa tulevaisuutta visioivissa aivoriihissä miettimällä esimerkiksi sitä: Millaiseksi Suomen tai Jyväskylän toivottaisiin kehittyvän 20 tai 50 vuoden kuluessa? Maailman rauhaa ja luontoa koskevien globaalien tavoitteiden ohella ihmisten hyvinvointi ja sen taloudelliset edellytykset ovat varmaankin nousseet kaikissa keskusteluissa esille.

Taloudellinen kasvu on ollut maapallolla yhteinen tavoite. Sen kytkentä hyvinvointiin on teollistuneissa ja vauraissa länsimaissa saattanut kuitenkin jo hämärtyä. Vertailevat tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmisten onnellisuus lisääntyy merkittävästi taloudellisen kasvun lisääntyessä silloin, kun kohoaminen alkaa hyvin heikoista lähtökohdista, mutta tietyn vaurauden asteen saavuttamisen jälkeen taloudellinen kasvu ei enää lisääkään onnellisuutta. Maailmantalouden nykytilanteessa tästä tosin on uskaliasta puhua, koska uhkakuvat monien ihmisten elämässä ovat vakavia ja muistot 1990-luvusta kirveleviä. Silti juuri nyt katse on suunnattava tulevaisuuteen, on etsittävä rakennuspuita ja luotava toivoa.

Suomalaiset on viime vuosina pantu selkä seinää vasten sen havaitsemiseksi, että hyvinvointimaassamme on nuoria, jotka voivat äärimmäisen pahoin. Professori Heikki Ylikankaan analyysin mukaan Suomi on joutunut johtavaan asemaan maailmassa tai ainakin USA:n rinnalle Myyrmäen, Jokelan ja Kauhajoen kaltaisissa murhenäytelmissä. Miksi näin on? Syyllisten etsiminen joistakin ihmisistä, vanhemmista, opettajista, poliiseista, mielenterveystyön tekijöistä, ei riitä. Kysymystä olisi pohdittava moniammatillisesti ja monista näkökulmista myös paikallisesti ennalta ehkäisevässä tarkoituksessa.

Jyväskylä on toistaiseksi säästynyt nuorisoaan koskevalta surulliselta julkisuudelta. Varmasti jokainen toivoo, että tämä tilanne voitaisiin turvata myös tulevaisuudessa. Jyväskylä on ollut lapsille hyvä paikka asua ja kehittyä. Laakereille ei kuitenkaan voida jäädä lepäämään. Juuri valitsemillamme kunnanedustajilla, kunnanvaltuutetuilla, on suuri vastuu muutaman viikon päästä laajenevan Jyväskylän yhteisten asioiden hoitamisessa siten, että ihmiset lapsista vanhuksiin voisivat hyvin.

Hyvinvointi

Mitä sitten on hyvinvointi? Hyvinvoinnin kokemuksesta on käytetty nimitystä kukoistaminen. Hyvinvoivalla ihmisellä tunteet elämää kohtaan ovat positiivisia. Hän kokee elämänsä tarkoitukselliseksi ja tavoitteelliseksi, tuntee voivansa käyttää hyväksi omia kykyjään ja on kiinnostunut uusista asioista. Hänellä on lämpimiä ihmissuhteita ja hän hallitsee käyttäytymistään, mikä näkyy muun muassa suhteessa päihteiden käyttöön. Edelleen hyvinvointiin kuuluu sosiaalinen hyvinvointi eli tunne kuulumisesta yhteisöön.

Laaja psykologista hyvinvointia painottava näkemys sisällyttää siis hyvinvointiin muutakin kuin herkästi haavoittuvan onnellisuuden tunteen kokemuksen. On havaittu, että ihmisten onnellisuuden taso palaa pian entiselleen, koska he tottuvat onnellisuutta tuottaneeseen tilanteeseen. Tätä nimitetään hedonistiseksi oravanpyöräksi. Onnellisuuden tason kohottamiseksi on alituiseen etsittävä uusia keinoja. Laaja-alaisempi hyvinvoinnin kokemus kestää sen, että onnellisuuden tunne on joskus vähäisempi elämän rutiinitehtävien, stressin, sairauden tai ihmissuhdevaikeuksien takia. Aaro Hellaakosken sanoin: Jos vuodesta vuoteen rakkautesi on juhlinut samaa naista, saat olettaa, että se rakkautesi oli huikentelevaista: kenties olet kertaan kymmeneen jo rakastunut uudelleen.

---

Olisi tärkeää huomata, milloin läheisemme ja erityisesti lapsemme tai oppilaamme ei voi hyvin. Paha olo kuluttaa lapsen tai nuoren kehityksen vaatimia voimavaroja. Pahanolon merkkejä ovat negatiivinen asenne itseen ja omiin mahdollisuuksiin sekä innostuneisuuden puute: mikään ei huvita ja mitään ei jaksaisi tehdä, uudet asiat ja ympäristön tarjoamat toimintamahdollisuudet eivät kiinnosta. Myös ahdistuneisuus, ihmissuhteiden ristiriitaisuus, toiminnan lyhytjänteisyys sekä päihde- tai peliriippuvuus viestivät pahasta olosta. Huolta olisi syytä tuntea myös, jos lapsi tai nuori on yksinäinen, syrjitty tai tovereiden kiusaama ja jos hän vetäytyy omiin oloihinsa tai tietokoneen virtuaalimaailmaan. Ihmisillä on sosiaalisia tarpeita, jotka lapsuudessa ja nuoruudessa näkyvät hakeutumisessa ikätovereiden pariin. Seuraa löydetään nykyisin myös internetin kautta. Ikätovereiden seura on monella tavalla tärkeä oppimisympäristö lapselle ja nuorelle, mutta virtuaalimaailma ainoana seurana voi tarjota aineistoa, joka kadottaa yhteyden reaalimaailmaan.

Mikä luo hyvinvointia, ihmisen kukoistamista? Joitakin vastauksia tähän kysymykseen antaa oma tutkimustyöni, jossa on seurattu samojen henkilöiden kehitystä kouluiän alusta keski-ikään. Tutkimus on osoittanut, että lapsen käyttäytymisestä ei voi suoraan ennustaa aikuisen hyvinvointia, mutta lapsen ja varhaisnuoren hyvä sosiaalinen käyttäytyminen ennustaa parisuhteen pysyvyyttä ja harmonisuutta ja sosiaalista verkottumista eli sosiaalista pääomaa, jolla on merkitystä aikuisen hyvinvoinnin kannalta. Myös työura on yhteydessä keski-ikäisen hyvinvointiin. Jos lapsi tai varhaisnuori käyttäytyy hyvin ja vastuullisesti toisia ihmisiä kohtaan, hän todennäköisesti hankkii itselleen koulutusta ja löytää paikkansa työelämässä.

Hyvän sosiaalisen käyttäytymisen perusta luodaan kotona, kodin ihmissuhteissa ja vanhempien antamassa esimerkissä ja ohjauksessa. Lasten hyvinvoinnin perusta on vanhempien rakkaudessa ja säännöllisessä ja turvallisessa perhe-elämässä. Sitä vaarantavat monet tekijät, kuten vanhempien alkoholin käyttö, perheiden hajoaminen, väkivalta, vanhempien riittämätön tieto lapsen kehityksestä ja sen riskitekijöistä sekä jo raskauden aikaisessa päihteiden käytössä ilmenevä vähäinen vastuunotto lapsen hyvinvoinnista. Lapsen hyvinvointia vaarantavat myös vanhempien lapselleen antaman ajan niukkuus, liian varhaisen itsenäisen selviytymisen vaatimus ja perheyhteyden vähäisyys.

Ehkä suomalaisten nuorten hyvinvoinnin riskiä kuvastaa se, että perheen yhteisten aterioiden määrä on Suomessa pienempi kuin muissa OECD:n maissa. Perheen yhteisten aterioiden määrä on yhteydessä lapsen kielen kehityksen ja koulumenestyksen lisäksi fyysiseen terveyteen ja normaalipainoisuuteen, vähäisempiin tunne-elämän ongelmiin ja varhaisnuorten vähempään päihteiden käyttöön. Yhteiset ateriat antavat tilaisuuden kulttuuriperinteen siirtämiseen, vastuullisen työnjaon oppimiseen, lapsen kuuntelemiseen ja keskusteluun perheenjäsenille tärkeistä päivittäisistä tapahtumista ja perheen yhteisistä asioista.

Koti ei kuitenkaan ole ainoa elinympäristö, jossa lapsen vastuullinen sosiaalinen käyttäytyminen kehittyy. Muita merkittäviä ympäristöjä ovat päivähoito, koulu ja harrastuspiirit. Suomalaista hyvää päivähoitoperinnettä vaarantavat tällä hetkellä liian suuret lapsiryhmät, henkilökunnan määrän ja koulutuksen minimointi sekä lasten liian pitkät päivähoitopäivät. Ne kuormittavat lasta fyysisesti ja henkisesti.

Suomalainen koulu kylpi päivänpaisteessa PISA-tutkimuksen osoittamien hyvien koulumenestystulosten takia, kunnes Jokelan ja Kauhajoen surmatyöt tapahtuivat. Ne havahduttivat ottamaan vakavasti ne PISA-tutkimuksen tulokset, jotka ovat osoittaneet, että suomalaiset oppilaat pitävät koulusta vähemmän kuin oppilaat muissa OECD:n maissa. Viime talvena Jyväskylässä järjestetyssä kouluhyvinvointia koskevassa symposiumissa nousi esiin monia kehittämistarpeita, kuten lisää taideaineita ja harrastusmahdollisuuksia, lisää oppilaiden näkökulman kuulemista, lisää inhimillistä vuorovaikutusta opettajan kanssa, lisää huolenpitoa ja välittämistä, enemmän opettajan antamaa kannustusta ja tarkempaa vaatimustason asettamista. Yhteisöllisyyden kannalta riskitekijöitä ovat kurssimuotoiset opetusjärjestelyt ja suuret koulut. Pienemmissä kouluissa oppiminen ja sosiaalinen käyttäytyminen on parempaa ja oppilaiden ja vanhempien sitoutuminen kouluun on vahvempaa kuin suurissa kouluissa.

Kulttuuri

Hyvät kuulijat!

Ihmiset ovat rakentaneet monipuolisen kulttuurin tavoitellessaan elämän keskeisiä perusarvoja. Jyväskylässä vaikuttaneen professori Ahlmanin kirja Kulttuurin perustekijöitä vuodelta 1939 olisi edelleen ajankohtaista luettavaa. Kasvatuksen ja opetuksen välityksellä kulttuuriperinnön eri puolet siirtyvät seuraavalle sukupolvelle sen edelleen kartutettaviksi. Tällainen kasvatuskäsitys hämärtyy, jos sallitaan välinearvojen, kuten taloudellisen hyödyn ja kilpailun, tunkeutuminen kaiken läpäiseviksi periaatteiksi. Odotukset tiedollisen opetuksen tuottamasta hyödystä ovat nostaneet tiedolliset arvot korosteiseen asemaan muiden arvoalueiden, kuten esteettisten arvojen, kustannuksella.

Muillakin virikkeillä kuin tiedollisella opetuksella on lapsille ja nuorille suuri merkitys. Kuten kasvatusperinteiltään tunnetulle kaupungille sopii, Jyväskylä oli 1990-luvulla ensimmäisten joukossa järjestämässä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa suojatakseen lapsia yksinäisyydeltä. Tätä kehittämistyötä olisi jatkettava. Kolmivuotisessa kokeilussa, johon osallistui myös Jyväskylän kouluja, koulupäivään sisällytettiin vapaaehtoista vapaa-ajan toimintaa, johon osallistuminen oli Sitran tuella maksutonta. Tuoreet tuloksemme osoittavat, että aamu- ja iltapäivätoiminta ensimmäiseltä neljännelle luokalle vähensi oppilaiden masennusta ja ahdistuneisuutta. Lisäksi tulokset osoittavat, että musiikkiharrastukset ja käden taitoja ja kuvataiteita sisältävät harrastukset luokilla neljännestä kuudenteen lisäsivät sekä poikien että tyttöjen sosiaalisesti vastuullista ja aktiivista käyttäytymistä, paransivat koulumenestystä ja tehostivat työskentelytaitoja.

           Erityisesti musiikkiharrastukset paransivat sekä poikien että tyttöjen työskentelytaitoja eli pitkäjänteisyyttä, keskittymistä ja huolellisuutta sitä enemmän, mitä pitempään harrastustoiminta jatkui. Tyttöjen suosiossa olleella yksilöurheilulla ja poikien suosiossa olleella joukkueurheilulla ei ainakaan nykyisellä tavalla toteutettuna ollut merkitystä sosiaalisen käyttäytymisen laadun, koulumenestyksen tai työskentelytaitojen kannalta. Liikunnan merkitys lapsille ja nuorille on tietenkin fyysisen kunnon kannalta kiistaton.

Aikuisilla tehdyissä tutkimuksissa on todettu kulttuuritilaisuuksissa käymisen olevan yhteydessä pitkäikäisyyteen ja musiikin kuuntelemisen elvyttävän muun muassa aivoinfarktista toipumista. Osallistuvasta harrastustoiminnasta erityisesti kuorolaulu on osoittautunut hyvinvointia lisääväksi. Kun on pohdittu syitä kuorolaulun positiivisiin vaikutuksiin, on yhdeksi syyksi ajateltu sitä, että laulajan on kuorossa mukautettava suorituksensa muihin lopputuloksen ollessa yhteinen. Kuorolaulu on yhteisöllistä ja siitä puuttuu keskinäinen kilpailu. Jyväskylän kaltaisessa kuorojen kaupungissa kuorot ovat ilmeinen hyvinvoinnin lähde.

Jyväskylää on sen rikkaiden perinteiden takia pidetty kulttuurikaupunkina. Tämän aseman säilyttäminen vaatii jatkuvia ponnisteluja ja investointeja. Ajankohtainen ja pitkään vuoroaan odottanut investointi on konserttisali akustisen musiikin esittämistä varten. Laadukas orkesterimme Jyväskylä Sinfonia on toiminut epätyydyttävissä tiloissa. Se tarvitsee korkeatasoisen akustisen salin ja paremmat työolot. Salia voisivat käyttää hyväkseen myös monet keskisuomalaiset musiikin oppilaitokset ja harrastajat. Nykyaikainen viestintäteknologia avaisi uusia kokeilevan toiminnan mahdollisuuksia.

Jyväskylän konserttisalin hanketukiyhdistyksen piirissä olemme ideoineet konserttisalin yhteyteen uusia toiminnan mahdollisuuksia. Näitä olisivat esimerkiksi musikaali- ja operettifestivaali ja koululaisten loma-aikaan sijoitetut musikaalikurssit, Jyväskylän Kesään sijoitetut lapsi- ja nuorisokuorojen sekä lapsi- ja nuoriso-orkestereiden valtakunnalliset ja kansainväliset katselmukset, musiikkipuisto eli musiikin heureka, jossa lapset, nuoret ja aikuiset voisivat tutustua eri maiden musiikki-instrumentteihin ja niiden ääniominaisuuksiin, ja musiikkikahvila, jossa voisi esittää akustista musiikkia. Nämä ideat yhdessä musiikkialan messujen kanssa vahvistaisivat kaupungin imagoa ihmisten ja varsinkin lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtivana kaupunkina ja lisäisivät kaupungin vetovoimaisuutta myös matkailijoiden näkökulmasta.

 

Hyvät kuulijat!

Tulevien vuosien perustaa rakennetaan nyt. Juuri nyt, laman uhatessa, laajenevan Jyväskylän ihmislähtöistä imagoa olisi vahvistettava uusilla ideoilla. Älkäämme unohtako, että isänmaatamme on ennenkin rakennettu yhteisin ponnistuksin. Uuteen Jyväskylään olisi luotava yhteistoiminnan ilmapiiri, joka kannustaa kansalaisten osallistumista kotiseudun rakentamiseen ja rohkaisee yksityisten henkilöiden ja yritysten taloudellisenkin tuen antamista alueen tärkeille sivistys- ja kulttuurilaitoksille. Kulttuurielämä elvyttää henkisesti. Erityisesti lasten ja nuorten osalta olisi tarpeen tuoda esiin henkisiä arvoja ja toivon näkökulma. Toivo tukee ponnistelua ja tuottaa menestystä. Se siirtää katseen tulevaisuuteen ja antaa voimaa vaikeuksien kohtaamiseen.