Yhdistyksen kommentit Jyväskylän kaupungin kulttuurisuunnitelmaan

27.10.2017

Jyväskylän konserttisalin hanketuki ry:n on toimittanut alkusyksystä 2017 musiikkisaliin liittyvät kommentit Jyväskylän kaupungin kulttuuristrategiaan ja -suunnitelmaan, jonka työstäminen on aloitettu kaupungin kulttuuripalveluissa keväällä 2017.

Lisätietoa kaupungin kulttuurisuunnitelmasta löytyy Jyväskylän kaupungin kulttuuripalveluiden verkkosivulta.

................................................


MUSIIKKISALI JYVÄSKYLÄÄN


Kaupunkilaisten KÄRKItoive.

Tarve 1000 hengen salille, jotta kaikki pääsevät konserttiin, ja yleisötiloille, joista muodostuu kaupunkilaisten uusi olohuone. Huippuarkkitehtuuria kaupunkikeskustaan.


Akustisesti huippua

Akustisesti toimiva sali Jyväskylään, erityisesti akustiselle musiikille, jossa kuitenkin akustiikka muunneltavissa musiikkityylin mukaan.

Akustiikan rakentamisessa voidaan saada tutkimustietoa ja asiantuntemusta maailman johtavalta asiantuntijalta, akustiikan professori Tapio Lokilta (Aalto-yliopisto).


Tämä musiikkisali

- vahvistaa kuulijan tunnekokemusta ja mahdollistaa Jyväskylä Sinfonian taiteellisen kehityksen sekä laajamittaisen musiikkikasvatus- ja konserttitoiminnan;

- vahvistaa kuorojen laajamittaista toimintaa ja oopperan ynnä musiikkiteatterin sekä omina tuotantoina että vierailuina toteutettavaa toimintaa;

- mahdollistaa kansalliset ja kansainväliset terävimmän kärjen solisti-, kapellimestari- ja orkesterivierailut sekä kansainväliset musiikkikilpailut ja -festivaalit;

- mahdollistaa huippuluokan levytykset sekä mediamusiikkituotannot, keskeisimpinä elokuva-, mainos- ja pelimusiikin tuotannot sekä Jyvässeudulla erikoistumisen tälle alalle;

- mahdollistaa eri taidemuotojen kohtaamisen ja luovien toimialojen kehityksen;              

- kulttuuripääomana mahdollistaa messujen ja kongressitoiminnan kautta sekä vuoropuhelua yhteiskunnan kanssa että tukea innovaatioiden syntymiseen. 


Esteettömyys

Musiikkisalissa otetaan huomioon esteettömyys seuraavin tavoin:

- Konserttisalia voivat käyttää erilaiset erityisryhmät (sairaat, vammaiset, jne). Silloin on huomioitava se, että tilaan on heillä pääsy, ottaen huomioon liikuntarajoitteet ja erityisvälineet (rullatuolit yms.) ja vielä niin, että katsomossa olisi alueita, jotka ovat muunneltavia, jolloin mikäli erityisryhmiä tulee, voidaan vaikkapa tuolirivejä irrottaa.

-Teknologia kehittyy, ja halpeneekin niin nopeasti, että tärkeämpää kuin rakentaa jokin erityisteknologia, on usein se, että sen käyttöön on valmiudet. Tulee siis miettiä nopeita datan siirtoväyliä ja -yhteyksiä, mahdollisesti erillistä ”observointihuonetta”, johon voidaan keskitetysti ohjata data yms. 

- Auditiivinen esteettömyys. Mikäli tilassa on tarkoitus laatia korkeatasoisia äänitteitä/videointeja, on se suunniteltava niin, että erilaisia kokoonpanoja ajatellen tilaa voidaan akustisesti muuntaa. Esim. sinfoniaorkesterin ja kansanmusiikkiorkesterin äänityksillä on aivan omat ehtonsa. Äänityksiä ja videointeja ajatellen on myös tärkeää, että videokameroille, mikrofoneille yms. on jo valmiiksi mietitty paikkoja niin, että teknologia on mahdollisimman huomaamatonta ja toisaalta helppoa rakentaa.

- Visuaalinen esteettömyys. Ainakin valaistusta ja pimentämistä on mietittävä tarkoin niin, että erilaiset videotaltioinnit tulevat mahdollisiksi. Esim. ulkoa tuleva valo on tarvittaessa pystyttävä eliminoimaan kokonaan yms. 

- Kaupallinen esteettömyys. On huomioitava, että yhteiskunnan varoilla rakennettu teknologia ei aina helposti taivu esim. kaupalliseen hyödyntämiseen. On erilaisia kilpailulainsäädäntöjä ja esim. koulutusorganisaatioiden erikoislaboratoriot ovat osoittautuneet hankaliksi saattaa kaupalliseen hyödyntämiseen ilman että hinnoista ei tule aivan kohtuuttomia. Tulisi siis mahdollistaa myös eri audiovisuaalisten ja muiden kaupallisten toimijoiden pääsy saliin tekemään tuotantoja niin, että kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä eikä astuta toinen toistensa varpaille.

Mikäli esteettömyys yllä esitetyllä tavalla toteutuu, se mahdollistaa monenlaiset digitaaliset ja fyysis-toiminnalliset ratkaisut. Esimerkkeinä voidaan mainita vaikkapa jaetut konserttikokemukset ja esteettömyyden lisäämisen palveluissa. Konserttisalia voitaisiin hyödyntää myös musiikin vaikutusten mittaamisessa eri tarkoituksissa. Keskisuomalaisittain vahvaa osaamista löytyy esimerkiksi elokuva-, mainos- ja pelimusiikin sekä musiikin aivovaikutusten tutkimuksen alueilta. Samoin alueellamme on vahvaa osaamista musiikkikasvatuksen, musiikkitieteen ja musiikkiterapian koulutus- ja tutkimusaloilla. Oikein suunniteltuna ja rakennettuna konserttisali palvelisi kaikkia näitä.


Paviljongin kanssa yhteistyötä

Yhteistyö Jyväskylän Kongressikeskuksen ja Jyväskylän Messujen kanssa keskellä Suomea ja keskellä kaupunkia on kaikkia osapuolia monipuolisesti hyödyttävä ja nostaa toimijoiden kansallista ja kansainvälistä profiilia. Musiikkisali uudistaa Paviljongin kongressipäädyn tekniikan, tilojen ja arkkitehtuurin osalta. Se nostaa kongressipäädyn käyttöastetta monipuolisten tilojen suhteen mahdollistaen erilaisten tapahtumien järjestämisen. Tulee mahdollisuuksia uusille toimijoille, jotka lisäävät uusia yhteistyömalleja. Huippuarkkitehtuuri nostaa Paviljonki brändin arvoa ja houkuttelevuutta. Uudet tilat mahdollistavat paremmin kaikkien kaupunkilaisten yhteisen olohuoneen syntymisen Paviljonkiin.


Uudet rahoitusmallit

Yhdistys toivoo, että Jyväskylän kaupunki tekisi  musiikkisalia koskevan päätöksen tasolla, joka mahdollistaisi salin uusien rahoitusmallien kehittämisen, ja että musiikkisalin rahoitusmuotojen kehittäminen sisällytettäisiin pilottina kulttuuristrategian kohtaan "kulttuurin uudet rahoitusmallit".


Jyväskylän konserttisalin hanketuki ry:n hallitus

Anita Kangas, pj.                         Ilkka Halinen, siht.

< Etusivulle