Tapahtuman tarkoituksena on kehittää uusia, kestäviä ratkaisuja musiikin tilakysymyksiin. Ytimessä on siirtyminen puheista tekoihin: tunnistamme yhdessä ihannetilan 2035 ja määrittelemme konkreettisia toimenpiteitä harrastajayhteisöjen, ammattilaisten ja musiikkikeskuksen tilatarpeiden ratkaisemiseksi tulevaisuudessa.

Tule mukaan ideoimaan, ja keskustelemaan musiikin tilojen tulevaisuudesta!

Tapahtuman järjestävät Musiikin Metropolin Kannatusyhdistys ry ja Jyväskylän Konserttisalin Hanketukiyhdistys ry.

Ilmoita osallistumisesi tällä linkillä 1.6.2026 mennessä: https://forms.gle/ydpzAThBVupt4UrR6

Katso kutsu ja ohjelma liitteestä.

Alkaneen vuoden 2026 suunnitelman mukaan pyritään järjestämään julkinen keskustelutilaisuus laadukkaan musiikkisalin tai -talon konseptista, minkälainen sen tulisi olla. Tämä voidaan tehdä mahdollisesti yhteistyössä Musiikin Metropolin Kannatusyhdistyksen kanssa. Jyväskylän Konserttisalin hanketuki ry on perustajajäsen Musiikin Metropolin Kannatusyhdistyksessä. 

Ekskursio Turun Fuuga-konserttitaloon on suunnitteilla syksyllä 2026. Lisäksi seurataan aktiivisesti ja kontaktoidaan kaupunkia sen toimissa Lyseon korttelin, pääkirjaston ja muiden kulttuuri-investointien toteuttamiseksi. 

Konserttisalin hanketukiyhdistyksen talous on tilanteessa, jossa tavanomaisiin vuosittaisiin menoihin tarvitaan pientä tukea. Vuosittaiset menot ovat lähinnä verkkosivujen ylläpitoon, pankkikuluihin ja kokousmenoihin liittyviä kustannuksia. Kulut eivät ole suuria, mutta ne alentavat koko ajan varoja, joita halutaan käyttää toiminnan ja tulosten aikaansaamiseksi. Tämän takia hallitus pyytää jäseniään maksamaan vuoden 2026 kannatusjäsenmaksun, jonka suuruuden voi jäsen itse päättää. Hallitus suosittelee sen suuruudeksi 30-40 euroa. 

Kannatusyhdistyksen tili on FI85 1045 3000 1830 78. 

Ystävällisin kevätterveisin, 

Hallitus

Hannu Ikonen, puheenjohtaja
Ilkka Halinen, varapuheenjohtaja
Tytti Vänskä, sihteeri
Maaria Manner, jäsensihteeri
Veikko Tissari, taloudenhoitaja
Katriina Lahtinen, ICT-vastaava
Pekka Kostiainen, jäsen
Esko Alm, jäsen
Matti Leino, jäsen
Risto Rönnberg, jäsen

• Tilaisuus koskee vapaaksi ja käyttämättä jääneiden erilaisten tilojen käyttämistä kulttuurin tarpeisiin

• Tilaisuus on osa Kulttuuritoimijoiden aamukahvi -sarjaa ja osa kaupungin kulttuuritoimen kehittämistoimintaa

• Ei suoranaisesti koske musiikkitalo/konserttisali-asiaa

KUTSU VUOSIKOKOUKSEEN 2026

Hyvät Jyväskylän konserttisalin hanketuki ry:n jäsenet,

Yhdistyksen vuosikokous pidetään torstaina 12. maaliskuuta 2026 klo 16.00 Vanhassa Pappilassa, Vapaudenkatu 26.

Toimintakertomus, toimintasuunnitelma ja taloustiedot lähetetään kokoukseen ilmoittautuneille, ilmoittautuminen pyydetään viimeistään torstaina 05.03.2026 Maaria Mannerille sähköpostilla maaria.manner@gmail.com.

Sääntömääräiset vuosikokousasiat

Vuosikokouksen esityslista:

1. Kokouksen avaus

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Todetaan kokouksen työjärjestys

5. Esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto

6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet

8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet

9. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatarkastajat

10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

11. kokouksen päättäminen

Kerrottehan tietämillenne yhdistyksen jäsenille vuosikokouksesta, sillä kaikilla jäsenillä ei ole sähköpostiosoitetta tai se on vaihtunut.

Tervetuloa kokoukseen!

Ystävällisesti

puheenjohtaja Hannu Ikonen, 050 405 0255, ikonenhannu@outlook.com

Yhdistyksen toiminnalla tuetaan musiikkialan vahvistumista Jyväskylän ja koko Keski-Suomen merkittäväksi veto- ja pitovoiman tekijäksi sekä tapahtumien, tutkimuksen, koulutuksen, alan ammattilaisten ja harrastajien keskittymäksi. Yhdistys toivottaa tervetulleeksi jäseniksi ja toimintaa laajentamaan kaikki asiasta kiinnostuneet yksityishenkilöt, ammattilaiset, yritykset ja yhdistykset.

Lisätietoja Jyväskylän kaupungin sivuilta. https://www.jyvaskyla.fi/uutinen/2025-12-18_musiikin-metropolille-perustettiin-kannatusyhdistys-17122025

Musiikin Metropolin kannatusyhdistyksen perustajia yhteiskuvassa 17.12.2025: (vas) Juha Kuurajärvi, Hilkka Heikkilä, Muti Ikonen, Hannu Ikonen, Tuija Rasinen, Heli Siekkinen, Päivi Järvinen, Jarmo Laaksonen, Jaakko Erkkilä ja Ilkka Halinen, Kuvasta puuttuvat Jonna Paananen, Helvi Kangas, Sami Salovaara ja Jarmo Kivelä. Kuvaaja: Kimmo Suortamo

Tämän takia hallitus pyytää Sinua maksamaan vuoden 2025 kannatusjäsenmaksun,  jonka suuruuden voit itse päättää. Hallitus suosittelee sen suuruudeksi 20-30 euroa. 

Kannatusyhdistyksen tili on FI85 1045 3000 1830 78. 

Hyvät Jyväskylän konserttisalin hanketuki ry:n jäsenet,

 Hallitus ei kokoontunut vuosikokouksen jälkeen vuoden 2024 aikana. Tämän vuoksi vuosikokousta valmistelevassa hallituksen kokouksessa oli esillä vaihtoehto toiminnan lepäämään jättämisestä. Puheenjohtaja Ilkka Halinen on ilmoittanut luopuvansa tehtävästä. 

Kokouksessa tuotiin kuitenkin esiin Jyväskylän ja Keski-Suomen musiikin perinne, jota pitää vahvistaa. Musiikkisali on merkittävässä roolissa tuossa työssä.

Mikäli vuosikokous näin päättää, hallitus on halukas jatkamaan nykyisellä kokoonpanolla, ainoastaan Anita Kangas ja Jussi Järvenpää ovat ilmoittaneet luopuvansa tehtävästä.

Jatkoon ovat ehdolla siis Hannu Ikonen, Pekka Kostiainen, Katriina Lahtinen, Kari Malinen, Maaria Manner, Tytti Vänskä, Matti Leino ja Ilkka Halinen.

Hallitus esittää puheenjohtajaksi Hannu Ikosta, joka on antanut suostumuksensa.

Yhdistyksen taloudellisen tilanteen vuoksi hallitus esittää vuosikokoukselle, että Konserttisalirahasto puretaan ja varat 3047,48 euroa siirretään käyttövaroiksi.

Yhdistyksen vuosikokous maanantaina 12. toukokuuta klo 16.00 Villa Ranassa, Seminaarinkatu 13

Toimintakertomus, toimintasuunnitelma ja taloustiedot lähetetään kokoukseen ilmoittautuneille, ilmoittautuminen pyydetään viimeistään torstaina 08.05.2025 Maaria Mannerillesähköpostilla maaria.manner@gmail.com.

Sääntömääräiset vuosikokousasiat

Vuosikokouksen esityslista:

1. Kokouksen avaus

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Todetaan kokouksen työjärjestys

5. Esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto

6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet

8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet

9. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatarkastajat

10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

11. kokouksen päättäminen

Kerrottehan tietämillenne yhdistyksen jäsenille vuosikokouksesta, sillä kaikilla jäsenillä ei ole sähköpostiosoitetta tai se on vaihtunut.

Tervetuloa kokoukseen!

Ystävällisin terveisin,

puheenjohtaja Ilkka Halinen puh. 050 5220 480

Toimintakertomus, toimintasuunnitelma ja taloustiedot lähetetäänkokoukseen ilmoittautuneille, ilmoittautuminen pyydetään viimeistään perjantaina 17.05.2022 Maaria Mannerille sähköpostiin maaria.manner@gmail.com.

Sääntömääräiset vuosikokousasiat

Vuosikokouksen esityslista:

1. Kokouksen avaus

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Todetaan kokouksen työjärjestys

5. Esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto

6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet

8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet

9. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatarkastajat

10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

11. Kokouksen päättäminen

Kerrottehan tietämillenne yhdistyksen jäsenille vuosikokouksesta, sillä kaikilla jäsenillä ei ole sähköpostiosoitetta tai se on vaihtunut.

Tervetuloa kokoukseen!

Ystävällisin terveisin,

puheenjohtaja Ilkka Halinen puh. 050 5220 480

VUOSIKOKOUSKUTSU

KUTSU VUOSIKOKOUKSEEN 2023
Hyvät Jyväskylän konserttisalin hanketuki ry:n jäsenet,

Yhdistyksen vuosikokous pidetään 
Villa Ranassa, Seminaarinkatu 13 tiistaina 30. toukokuuta 2023 klo 16.00. 
Talon pihassa ei ole yleisöparkkipaikkoja. Yliopiston päärakennuksen pihassa ja Seminaarinkadun varressa on aikarajoitettuja ilmaisia parkkipaikkoja. Lähin parkkihalli on P-Cygnaeus, Vapaudenkatu 35.

Julkisen liikenteen lähimmät pysäkit ovat Lounaispuiston alapuolella Vapaudenkadulla (pysäkkien nimet Lounaispuisto 1 ja 2) sekä Kampusalueen reunalla Keskussairaalantiellä (Yliopisto 1 ja 2).

Yleisösisäänkäynti on yliopiston päärakennuksen puoleisesta ovesta. Esteetön sisäänkäynti porrashissiä tarvitseville on kaupungin puoleisesta ovesta. Porrashissin lavakoko on 800x1000mm.

Toimintakertomus, toimintasuunnitelma ja taloustiedot lähetetään kokoukseen ilmoittautuneille, ilmoittautuminen pyydetään viimeistään maanantaina 22.05.2023 Maaria Mannerille sähköpostilla maaria.manner@gmail.com.

Sääntömääräiset vuosikokousasiat
Vuosikokouksen esityslista:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Todetaan kokouksen työjärjestys
5. Esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja
jäsenmaksujen suuruudet
8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
9. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatarkastajat
10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
11. kokouksen päättäminen
Kerrottehan tietämillenne yhdistyksen jäsenille vuosikokouksesta, sillä kaikilla jäsenillä ei ole sähköpostiosoitetta tai se on vaihtunut.

Tervetuloa!
Ystävällisin terveisin,
puheenjohtaja Ilkka Halinen 
puh. 050 5220 480

Uusi valtuusto toivon mukaan tuo tilanteeseen valoa. Myös mediassa on käyty laajaa ja vilkasta keskustelua aiheesta. Muun muassa Keskisuomalainen on tehnyt keväällä laajan taustoittavan jutun musiikkisalin ei vaiheista. 

Palaamme asiaan, kunhan yhdistys käynnistää aktiivisen toiminnan kesälomien jälkeen. Myös verkkosivullamme. 

Yhdistyksen hallituksen 2021 kokoonpano löytyy yhdistyksen tiedoista. 

Yhdistyksemme tavoitteena on edistää Jyväskylään suunnitellun musiikkisalin hankintaa monin tavoin. Tässä tilaisuudessa haluamme tuoda esiin musiikkisalien akustiset ominaisuudet ja herättää keskustelua niistä.

Esitelmän pitää Aalto-yliopiston Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitoksen professori Tapio Lokki, joka on tullut tunnetuksi merkittävästä tutkimustyöstään konserttisalien akustiikan parissa. Hänet on palkittu muun muassa kansainvälisellä akustiikan alan huipputunnustuksella, akustiikan alan Nobelilla. 

Esitelmän otsikko on ”Konserttisalien akustiikan uusimmat tutkimustulokset – mikä on erinomaisten salien salaisuus?” Saamme siis tietoa musiikkisalien akustisista ongelmista ja onnistumisista Suomessa (esimerkiksi Helsingin Musiikkitalo) ja muualla maailmassa sekä Lokin johtaman tutkimusryhmän uusista tutkimustuloksista. 

Tervetuloa kuuntelemaan asiantuntijaa!

Toivomme jokaisen ilmoittautuvan etukäteen viimeistään perjantaina 2.10.2020 Maaria Mannerille tekstiviestillä (0500 432 588) tai sähköpostilla maaria.manner@gmail.com

Tilaisuuteen saapuvia pyydetään huomioimaan koronaan liittyvät turvatoimet: terveenä saapuminen, etäisyydet, käsien pesu. Suosittelemme lisäksi, että kaikki käyttäisivät maskeja. Tilaisuudessa ei ole tarjoilua

Muistuttaisimme teitä vielä siitä, että yhdistyksemme ei edelleenkään peri jäsenmaksua. Vapaaehtoinen kannatusjäsenmaksu on suuruudeltaan 20/30 euroa. Jyväskylän konserttisalin hanketuki ry:n tilinumero on FI85 1045 3000 1830 78, ja maksuun käytetään viitenumeroa 4970.

Hyvät Jyväskylän konserttisalin hanketuki ry:n jäsenet

Vuosikokous alkaa esitelmällä, jonka tällä kertaa pitää tunnettu suomalainen akustiikan tutkija ja Aalto-yliopiston professori Tapio Lokki. Hän on palkittu muun muassa kansainvälisellä akustiikan alan huipputunnustuksella, akustiikan alan Nobelilla. Esitelmän otsikko on ”Konserttisalien akustiikan uusimmat tutkimustulokset – mikä on erinomaisten salien salaisuus?” Saamme siis tietoa musiikkisalien akustisista ongelmista ja onnistumisista Suomessa ja muualla maailmassa sekä Lokin johtaman tutkimusryhmän uusista tutkimustuloksista. Tervetuloa kuuntelemaan mielenkiintoista esitelmää.

Toivomme jokaisen ilmoittautuvan etukäteen viimeistään perjantaina 20.3.2020 Maaria Mannerille tekstiviestillä (0500 432 588) tai sähköpostilla maaria.manner@gmail.com
Noin kello 19 aloitamme vuosikokouksen, jossa käsitellään sääntömääräiset asiat:

Sääntömääräiset vuosikokousasiat

Vuosikokouksen esityslista:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Todetaan kokouksen työjärjestys
5. Esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
9. Valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa/toiminnantarkastajaa ja heille varatarkastajat
10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
11. Kokouksen päättäminen

Koska kaikilla jäsenillämme ei ole sähköpostiosoitetta tai se voi olla vaihtunut eikä ole vielä päivittynyt meille, toivomme, että välitätte tietoa vuosikokouksestamme tietämillenne yhdistyksen jäsenille. 

Toivomme, että kertoisitte yhdistyksestämme tuttavillenne ja tutustuttaisitte heidät kotisivuihimme http://www.jyvaskylasali.fi/. Kotisivuiltamme löytyy paljon tietoa musiikkisalin hankesuunnitelmasta ja esimerkiksi tieto siitä, miten yhdistykseemme liitytään jäseneksi https://jyvaskylasali-fi.directo.fi/liity-jaseneksi/. Yhdistyksemme ei edelleenkään peri jäsenmaksua. Vapaaehtoinen kannatusjäsenmaksu on suuruudeltaan 30 euroa. Jyväskylän konserttisalin hanketuki ry:n tilinumero on FI85 1045 3000 1830 78, ja maksuun käytetään viitenumeroa 4970

Tervetuloa!
Ystävällisin terveisin,
puheenjohtaja Anita Kangas, puh. 050-3454045 ja 
sihteeri Ilkka Halinen puh. 050-5220480.

Musiikkisalin oikea paikka Jyväskylässä on kortteli 9

Jyväskylän Sydän -projekti on päätynyt kulttuuritoimintojen viidestä vaihtoehtosijainnista kortteliin 9, johon sijoitettaisiin musiikkisali, taidemuseo, käsityömuseo ja kirjasto. Hanke on tarkoitus toteuttaa yksityisellä rahoituksella; kaupunki vuokraa tilat 30 vuodeksi. Kaupunginvaltuusto käsittelee asiaa 16.3.

Tämä kansainvälisestikin kiinnostava uudenlainen kulttuurilaitosten yhteensulautuma ydinkeskustassa antaa kulttuurisektorille, erityisesti Jyväskylä Sinfonialle mahdollisuuden palvella uusia yleisöjä. Uudenlaiset hallinnointi- ja johtamistavat ovat myös muotoutuvan kulttuurikeskuksen kiinnostava haaste.

Jyväskylän Sydän -projektin edustajat ja Tomi Nieminen rahoittajan edustajana esittelivät hanketta Jyväskylän konserttisalin hanketukiyhdistyksen hallitukselle 20.2. Hankkeen sijoittumista kortteliin 9 (Forumin kortteli) puoltavat esityksessä kulttuuritoimintojen synergia, hankkeen rahoitussopimus ja keskustan elävöittäminen.

PAVILJONKIVAIHTOEHTOA projekti pitää liian kalliina ja sijainniltaan liian kaukana keskustasta. Paviljonkivaihtoehtoa hanketukiyhdistys on tukenut sen laadukkaan arkkitehtuurin ja nopean toteuttamismahdollisuuden vuoksi. Kohteen hankesuunnitelma on hyväksytty ja asemakaava mahdollistaisi rakentamisen käynnistämisen.

Yhdistys pitää kuitenkin erinomaisena, että Jyväskylän Sydän -projektin myötä kaupungin kulttuurin rahoitus saadaan oikealle tasolle ja Sinfonia saa vihdoin akustisesti korkeatasoisen salin. Tila mahdollistaa laajan yhteistyön paikallisten musiikin vapaan kentän toimijoiden kanssa sekä myös koti- ja ulkomaisten orkesterien ja solistien vierailut.

Konserttisalin hanketukiyhdistys tukee yksimielisesti Jyväskylän Sydän -projektin esitystä sijoittaa musiikkisali kortteliin 9 yhdessä kirjaston ja museoiden kanssa.

JULKINEN RAKENNUS ilmentää kaupungissa pysyvyyttä ja kestävyyttä. Se on myös tärkeä identiteetin muodostaja. Tämän vuoksi on tärkeää, että rakennuksen suunnittelussa käytetään mahdollisimman korkealaatuista arkkitehtonista osaamista.

Kauppakeskuksen keskelle sijoittuva, julkinen tila on ainutlaatuinen. Jos kaupunginvaltuusto päättää, että tarkentava hankesuunnittelu käynnistetään, on yhdistyksemme tavoite toteutumassa:

Jyväskylään saadaan vihdoinkin akustisesti korkeatasoinen musiikkisali. Myös aikataulu on tärkeä. Toivottavasti uusi musiikkisali on tosiaan valmis vuonna 2023.

Anita Kangas
Puheenjohtaja

Ilkka Halinen
Sihteeri

Jyväskylän konserttisalin hanketukiyhdistys ry

• Uutinen Jyväskylän kaupungin verkkosivulla 3.2.2020 ​
• 3.2.2020 Valtuuston tiedoksiantotilaisuuden esityksen diat
• Jyväskylän sydän -raportti, liite 1: Kuinka tulokseen päädyttiin
• Jyväskylän sydän -raportti, liite 2: Tila- ja kustannusvertailutaulukko
• Jyväskylän sydän -raportti, liite 3: Projektin toimijat
• Jyväskylän sydän -raportti, liite 4: Osallisuus
• Jyväskylän sydän -raportti, liite 5: Musiikkisalin tarveanalyysi
• Jyväskylän sydän -raportti, liite 6: Sprinttien raportit
• Jyväskylän sydän -raportti, liite 7: Lutakon musiikkisalisuunnitelman talousanalyysi

Lämpimät onnittelut yhdistykselle minunkin puolestani! On suuri kunnia päästä puhumaan arvokkaaseen tilaisuuteenne. 

Olen nyt ollut eläkkeellä viisi vuotta. Olin töissä Jyväskylän kaupunkisuunnittelussa lähes 40 vuotta, josta noin puolet vetovastuussa kaupunginarkkitehtina. Tällä hetkellä toimin puheenjohtajana Alvar Aalto -seurassa, Suomen Arkkitehtuurimuseon edustajistossa ja Arkkitehtiliiton Eettisessä valiokunnassa.

Sydämeni on Jyväskylässä. Olen syntynyt Kuokkalan kartanossa, sukuni on ollut  Vesangassa vuodesta 1561. Täällä en puhu enää kaupungin mandaatilla vaan omallani, kansalaisena, mutta arkkitehtina. Esittämäni mielipiteet ovat siis vain omiani.

Keskustan rajaan esityksessäni ydinkeskustaan, ruutukaavaan ja sen lähiympäristöön. Pessimistinen otsikko viittaa huoleen keskustan kuolemisesta. Mitä pitäisi tehdä? Vastauksia yritän löytää esitykseni väliotsikoista: Musiikkisali, Ratapiha, Korkea rakentaminen; nämä kolme ovat ajankohtaisia, keskustan tulevaisuuteen vaikuttavia aiheita. Viimeisen kohdan teemana on Laatua ja kestäviä ratkaisuja.

Jyväskylän keskusta on koko Keski-Suomen ydin, sen voimatekijä ja identiteetin luoja. Fyysinen ja toiminnallinen ympäristö Engelin ruutukaavassa elää ja muuttuu, mutta mielikuva keskustasta syntyy rakennetusta ympäristöstä, sen kauneudesta, toimivuudesta, palveluista.

Tällä hetkellä keskusta elää taloudellisesti vaikeaa aikaa. Tämä johtuu pääosin Seppälään avatuista uusista kauppakeskuksista. Mutta samanlaisen vaiheen se on käynyt 1990-luvun puolivälissä, jolloin Keljoon rakennettiin kaksi markettia ja lamakausi oli jatkunut useita vuosia. Silloin kävelykadun toteuttaminen ja keskustan aktiivinen kehittäminen käynnistivät prosessin, jonka seurauksena Jyväskylä nousi kiinnostavien kaupunkien joukkoon ja yhdeksi maan kasvukeskuksista. Suurin mahdollistaja ja muutostekijä oli ohikulkutien siirtyminen keskustasta Rantaväylälle muutamaa vuotta aikaisemmin sekä pysäköintitalojärjestelmän luominen, mikä loi liike-elämälle hyvän saavutettavuuden.

Tärkeintä kuitenkin oli, että käynnistettiin kiinteistönomistajien, yrittäjien ja kaupungin välinen säännöllinen yhteistyö. Osapuolten välinen ymmärrys parani ja yhteisiin ideoihin sitouduttiin. Jyväskylästä lähtenyt toiminta johti valtakunnalliseen Elävät kaupunkikeskustat -yhdistyksen perustamiseen. Yhdistyksen tavoitteena oli jakaa ideoita ja kokemuksia kaupunkien kehitystyölle. Toiminta jatkuu edelleen, mutta käsittääkseni Jyväskylä on siitä eronnut, en tiedä miksi.

Jyväskylä on käynnistänyt kaupungin brändin ideoinnin, mikä on aivan loistavaa. Meillä on vahvuuksia, joita on helppo vahvistaa: Vahva musiikkiperinne, puun käytön lisääntyminen, Alvar Aalto ja moderni arkkitehtuuri, liikuntaympäristö, keskustan kehittäjän maine, kongressi- ja messukeskus ydinkeskustassa, Päijänne. Kaupunkien kehittämisen painopisteet pitäisi näkyä niiden strategioissa, mutta ongelmana on, että strategian toteuttamisen konkretia on vaikeaa. Strategiat tehdään liian yleisellä tasolla, jotta niihin voisi vedota päätöksenteossa.

Lähihistoriasta opimme, että keskustan vetovoiman palauttamiseen tarvitaan jotain merkittävää muutosta. Toimenpidettä, joka tekee Jyväskylän keskustasta kiinnostavan ei vain valtakunnallisesti, vaan maailmanlaajuisesti.

Musiikkisali
 

Musiikkisali/konserttitalo on julkinen rakennus, joka tehdään sadoiksi vuosiksi. Sen toteuttaminen nostaa kaupungin merkittävien kaupunkien joukkoon. Miten toteutus tehdään vaikuttaa kaupungin ja salin kansainväliseen kiinnostavuuteen. 

Laadukkaan salin saamiseksi Jyväskylään olen toiminut yli 20 vuotta, työelämän jälkeen Konserttitalon Hanketukiyhdistyksen sihteerinä.

Vuonna 1998 pidettiin Musiikki- ja taidekeskuksesta kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu, sijaintina Valtiontalo ja sen viereinen kulmatontti. Kilpailun voittivat sveitsiläiset arkkitehdit Zita Cotti ja Martina Hauser. Työ oli minimalistinen, mutta tyylikäs ja arkkitehtonisesti kestävä. Tuomaristossa ollut maailman tähtiarkkitehti Peter Zumthor totesikin, että uudisrakennus kahden Aallon työn välissä ei voi olla Prima Donna, sen pitää alistua Aallon töille.

Kilpailutyö todettiin kuitenkin liian kalliiksi. Tontista myytiin osa Soneran uudisrakennukselle ja sveitsiläiset laativat uuden, tiiviin ja halvemman ratkaisun loppuosalle. Tämä ei kuitenkaan riittänyt päättäjille, tahtotila puuttui. Lutakon Kongressi- ja messukeskus Paviljonkiin sitoutuneet virkamiehet ja päättäjät kokivat, että keskustaan toteutetusta salista tulee kilpailija kongressisalille. Salista laadittiinkin pikaisesti suunnitelma Paviljongin kylkeen. Varmuuden vuoksi valtuusto teki vielä erillisen päätöksen, että salia ei rakenneta Valtiontalon viereiselle tontille.

Paviljongin kylkiratkaisu ei kuitenkaan saanut kannatusta ja asia hiipui, kunnes vuosikymmenen lopulla asian vauhdittamiseksi aktiiviset kansalaiset professori Lea Pulkkisen johdolla perustivat Jyväskylän Konserttisalin Hanketukiyhdistyksen. Samaan aikaan pyysin akateemikko Juha Leiviskältä ideasuunnitelman keskeneräisen Aallon hallintokorttelin toteuttamiseksi. Leiviskä teki hienon suunnitelman ja halusi sisällyttää siihen musiikkisalin. Lehtitiedon mukaan kaupunginjohtaja Andersson lupasi hankkeen toteutuvan 2010-luvulla. 

Paviljonkisijainti kuitenkin kiehtoi edelleen. Kaupunginjohtaja kysyikin minulta - tietäen, että halusin salin keskustaan - millä edellytyksillä sali saataisiin nopealla aikataululla Paviljongin kylkeen. Sovittiin, että tilaan ideasuunnitelman JKMM-arkkitehdeiltä, jotka jo silloin olivat voittaneet useita arkkitehtuurikilpailuja. He laativatkin suunnitelman, joka johti yhteisen tahtotilan syntymiseen, viimeinkin. Laadittiin asemakaavanmuutos ja kaupunki tilasi hankesuunnitelman, joka valmistui vuoden 2016 alussa. Valtuuston koeäänestyksessä 2018 lähes kaikki valtuutetut kannattivat suunnitelman toteuttamista.

Vuosi sitten kaupunki käynnisti Jyväskylän sydän -projektin kulttuuritilojen rakentamisen järjestyksestä ja sijoittumisesta. Käytännössä tämä tarkoitti, että kaikilla ei tahtotilaa kuitenkaan ollut. Projekti on kesken ja päätös salin sijainnista ja suunnittelun käynnistämisestä tehdään ensi vuoden helmikuussa. 

Edellä kerrottu salihistoria osoittaa, että uusi sijainti tarkoittaa 5-10 vuoden siirtymää salin toteuttamiselle, eikä lopputulos ole varma. Taloustilanne, henkilöt ja mielipiteet vaihtuvat. Paviljongin suunnitelma on arkkitehtonisesti näyttävä, toiminnallisesti kokonaisuutta tukeva, sijainniltaan hyvin saavutettavissa ja ennen kaikkea aikataulullisesti nopeasti toteutettavissa.

Musiikki- ja taidekeskuksen kustannusarvio, joka sisälsi taidemuseon ja musiikkisalin lisäksi valtiontalon peruskorjauksen, oli aikanaan 20 miljoonaa euroa, tänä päivänä pelkän salin kustannusarvio on 35 miljoonaa. Vaikka salin hinta tuntuu nyt korkealta, se ei ole sitä 20 vuoden kuluttua. Vertailun vuoksi Hipposprojekti on 300 miljoonaa ja sairaala 500 miljoonaa.

Ratapiha
 

Keskustan tulevaisuus tarvitsee positiivisia lyhyen ja pitkän tähtäimen suunnitelmia. Ratapihan rakentaminen ei toteudu lähivuosina, mutta suunnittelun käynnistäminen on tärkeää ja onneksi näin on tapahtunut. 

Pieni pelko minulla on siitä, että nyt mennään realismi ja talous edellä, mikä saattaa tappaa hyviä ideoita. Ideointivaihe esim. kansainvälisen kilpailun avulla voisi tuoda suunnitteluun innovaatioita, joita tarvitaan kohteen ainutlaatuisuuteen ja erottautumiseen.

Ratapihan päälle rakennetaan useissa kaupungeissa. Tampere kävi aiheesta kilpailun, jossa olin tuomarina. Nämä kokemukset ovat osoittaneet, että toteuttaminen on teknisesti mahdollista. Tosin kallista, mikä vaatii isoa volyymiä. Jyväskylässä se merkitsee korkean rakentamisen sijaintia johon alue soveltuu luontevasti.

Korkea rakentaminen
 

Rooman silhuetti ei kaipaa tornitaloja, ei myöskään Pariisin keskusta. San Gimignanossa tornit ovat tuon Italian kukkulakaupungin tunnusmerkkejä. Mutta ne symboloivat myös turhuutta, koska torneilla ei ole käyttötarkoitusta, vaan niillä tontinomistaja on halunnut osoittaa rikkauttaan.

Täydennysrakentamisen tavoitteena yleisesti mutta myös keskustassa tulisi olla viihtyisyyden lisääminen ja ruman kohdan muuttaminen kauniiksi tai ainakin paremmaksi, ei vain volyymin tai asukasmäärän lisääminen.

Kaupungin tavoittelema keskustan asukasmäärän kaksinkertaistaminen vuoteen 2030 mennessä voidaan toteuttaa siten, että uudisrakentaminen sovitetaan olevaan - ilman ylikorkeaa rakentamista ja viihtyisyyden vähenemistä. Korkea rakentaminen antaa hyviä näkymiä yläkerroksiin, mutta vastaavasti tuo alhaalle varjoisuutta, tuulisuutta ja verhot ikkunoissa.

Jyväskylän ruutukaavan vahvuus ei ole yksittäisissä rakennuksissa vaan tasapainoisessa kokonaisuudessa. Tuota harmoniaa ei tule rikkoa yksittäisillä ympäristöä korkeammilla rakennuksilla, vaan jos kerroskorkeuksia nostetaan, se tulee tehdä hallitusti ja suunnitelmallisesti, kokonaissuunnitelman mukaisesti. Näin on tehty Lutakossa, näin tehdään Kankaalla. 

Esimerkkinä myös Tourulan suunnitelma vuosikymmenen takaa, jossa Vaajakoskentien päähän olisi voinut tulla hieno sisääntulo kaupunkiin. Sen ajoitus vain osui kilpailemaan Kankaan käynnistymisen kanssa.

Laatua ja kestävää rakentamista
 

Mitä ovat ne lyhyen tähtäimen toimenpiteet, jotka muuttavat keskustan kehitystä parempaan suuntaan?

Tapasin vuosikymmenen alussa ulkomaisia toimittajia, joista joku kysyi” mitä aiotte tehdä tuolle kävelykadulle kun se on niin ugly, ruma?” Tosiasia on, että merkittävä osa Jyväskylästä jäävästä mielikuvasta syntyy kävelykadusta ja sen yksityiskohdista. Siinä ei kuitenkaan riitä, että kaupunki uusii pinnoitteet ja pitää kadun puhtaana. Tärkeässä roolissa ovat kiinteistöjen omistajat, jotka voisivat kiinnittää enemmän huomiota rakennusten ja erityisesti katutason julkisivuihin, niiden innovatiivisuuteen ja kiinnostavuuteen ja myös laatutasoon. Kiinteistönomistajien pitäisi kilpailla keskenään yrittäjistä, samoin kuin yrittäjät asiakkaista.

Olen jo kauan odottanut, milloin kävelykadulle saadaan Jussi Heikkilän hienojen töiden lisäksi myös kosketeltavaa, oivaltavaa taidetta, jonka tavoitteena on saada ihmiset hyvälle tuulelle.

Entä vihreyden lisääminen? Se voi olla vihernurkkauksia yllättävissä paikoissa. Vai voisiko torimuutoksen vielä miettiä uudelleen ja tehdä Asema-aukiosta puiston?

Palaan vielä 90-lukuun. Löysin kalvon, johon oli koottu keskustan kehittämisen teesejä, joita voidaan soveltaa tähän päivään:

• Yksityisen ja yleisen edun tunnistaminen
• Tarjonnan ainutlaatuisuus ja monipuolisuus
• Yleisesti hyväksytty visio
• Konkreettiset ideat
• Kunnan aktiivinen ja tehokas johto
• Avoimuus eri osapuolten välillä

Avoimuuden ja uusien ajatusten esiintuomiseksi tulisi käynnistää huolellisesti valmisteltuja kaupunkiforumeja. Kansalaisten jatkuvasti pulppuavat ideat pitää saada näkyviin, seulottaviksi ja hyötykäyttöön. Näin syntyy elintärkeää me-henkeä, rakentavaa ilmapiiriä. 

Arkkitehtuurin laadun tavoittelulla ei ole ylärajaa. Pritzker-palkittu Peter Zumthor suunnitteli Harjunkulmaa vuosina 2001-2004. Se ei toteutunut, mutta muutti ilmapiiriä, toi mainetta kaupungille ja nosti laatutason tavoitteita. Tällaisia prosesseja tulisi olla käynnissä koko ajan. Ei jatkuvasti jalat tiukasti maassa -ajattelua. Yksinkertaisin keino pärjätä kaupunkien välisessä kilpailussa on päättäjien ja viranhaltijoiden ulkomaiden excursiot, joilla päästään ajattelun ja ideoinnin tasolla edelle muita.

Kaupungin pitäisi tehdä päätös, että ruutukaava-alueella jokainen uudisrakennus toteutetaan arkkitehtuurikilpailujen kautta tai käytetään kilpailuissa menestyneitä suunnittelijoita. Tämä on nopein ja tehokkain tapa keskustaympäristön kokonaisvaikutelman parantamiseen. 

Jyväskylän keskustan tulevaisuuden kehittämisessä on isoja ja pieniä ratkaisuja sekä lyhyen ja pitkän tähtäimen ratkaisuja. Toimenpiteiden näkyvyys, niiden huomioarvo mediassa on tärkeää. Siksi niiden on hyvä olla ainutlaatuisia, innovatiivisia ja painavia. Fyysisen ympäristön toteuttamisessa laatu ja kestävyys ovat ydinasioita, kauneus ja rakennustaide avainsanoja. Jokaisen toteuttamiseen vaikuttajan tulisi osata tehdä rohkeita ratkaisuja ja jokaisesta ratkaisusta tulisi voida kertoa ylpeänä lapsenlapsilleen.

Rakennettu ympäristö luo puitteet. Mukava kaupunki on elämää, tunnelmaa, hyvää ilmapiiriä, positiivisia odotuksia. 

Kiitos!

Uusi Jyväskylä Ensemblen ensikonsertti

Uusi Jyväskylä Ensemble (UJE) konsertoi Kuokkalan kirkossa 27.10. klo 16 kamariorkesterikokoonpanolla Eveliina Aijasahon johdolla. Musiikin opiskelijoista, ammattilaisista ja harrastelijoista koostuva orkesteri on perustettu tänä syksynä ja ensimmäisessä konsertissaan orkesteri tarjoilee kuulijoilleen raikkaan syksyisen hetken, jossa soi Griegin, Haydnin ja ruotsalaisen Lars-Erik Larssonin musiikkia. Vapaaehtoinen lippuraha lahjoitetaan Jyväskylän konserttisalihanke Ry:lle lyhentämättömänä.

Lämpimästi tervetuloa!

Järjestäjä: Taidefarmi

Tapahtuma myös Facebookissa!

Toivomme jokaisen ilmoittautuvan kokoukseen etukäteen viimeistään tiistaina 14.4.2019 Maaria Mannerille tekstiviestillä (0500 432 588 ) tai sähköpostilla maaria.manner@gmail.com.

Viime vuoden tapahtumista lyhyesti

Viime vuonna jäsenkirjeessä kerroimme, että Jyväskylän kaupunki päätti palkata projektipäällikön laatimaan kokonaisselvityksen kaupungin kulttuuritilainvestointien toteuttamisesta. Näin tapahtui. Janne Viitamies aloitti työnsä viime keväänä ja Jyväskylän sydän -niminen projekti alkoi. Yhdistyksemme on seurannut tätä selvitystyötä aktiivisesti ja käynyt keskusteluja projektin edustajien kanssa sen eri vaiheissa.

Jyväskylän kaupunginhallitus käsitteli Jyväskylän sydän -projektin väliraportin 11.3.2019 ja kiirehti projektin jatkovalmistelua. Raportti löytyy tästä. Raportin sivuilta 9-11 löydätte projektin esitykset koskien tilojen sijaintia.

Viime vuoden aikana me (Jyväskylän konserttisalin hanketuki ry) keskityimme musiikkisalin tulevan toiminnan kannalta tärkeiden kumppaneiden kanssa käytyihin keskusteluihin ja mahdollisia rahoittajia kartoittaviin tarkasteluihin. Viime vuosikokouksessa perustettu rahoitustyöryhmä työskenteli samoin kuin Jyväskylän Sinfonian vetämä työryhmä, jossa yhdistyksemme lisäksi yhteistyökumppaneina olivat Loiskiksen, kaupungin kulttuuritoimen, musiikkikampuksen ja yliopiston OKL:n edustajat. Suunniteltu projekti lasten ja nuorten aktivoimiseksi musiikkisalin käyttäjinä alkaa syksyllä 2019 opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän avustuksen tukemana.

Toivomme, että kertoisitte yhdistyksestämme tuttavillenne ja tutustuttaisitte heidät
näihin kotisivuihimme jyvaskylasali.fi. Näiltä sivuilta löytyy tietoa musiikkisalin hankesuunnitelmasta ja myös siitä, miten yhdistykseemme liitytään jäseneksi.

Yhdistyksemme ei edelleenkään peri jäsenmaksua. Vapaaehtoinen kannatusjäsenmaksu on suuruudeltaan 30 euroa. Jyväskylän konserttisalin hanketuki ry:n tilinumero on FI85 1045 3000 1830 78, ja maksuun käytetään viitenumeroa 4970.

Sääntömääräiset vuosikokousasiat
 
Vuosikokouksen esityslista:
 
1. Kokouksen avaus.
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. Todetaan kokouksen työjärjestys.
5. Esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto.
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet.
8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet.
9. Valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa/toiminnantarkastajaa ja heille varatarkastajat.
10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
11. Kokouksen päättäminen.
 
Koska kaikilla jäsenillämme ei ole sähköpostiosoitetta tai se voi olla vaihtunut eikä ole vielä päivittynyt meille, toivomme, että välitätte tietoa vuosikokouksestamme tietämillenne yhdistyksen jäsenille.
 
Tervetuloa!

Ystävällisin terveisin,
 
Puheenjohtaja Anita Kangas, p. 050-3454045
Sihteeri Ilkka Halinen, p. 050-5220480.

< Etusivulle

Jyväskylän sydän – kulttuuri-investointien ja kaupunkikeskustan yhteiskehittämisen projekti tutkii myös musiikkisalin sijoittumista

Jyväskylän sydän -projekti tuottaa suunnitelman, kuinka taide ja kulttuuri uudistavat Jyväskylän kaupunkikeskustan 2020-luvulla. Suunnitelma valmistuu vuodenvaihteessa 2020. Suunnitelmassa esitetään, kuinka kaupungin taide- ja kulttuurilaitosten, esimerkiksi kaupunginteatterin, pääkirjaston ja taidemuseon toimintaa uudistetaan. Tavoitteena on lisätä taidelaitosten välistä yhteistyötä. Jatkossa keskustassa voidaan kokea taide- ja kulttuuritoimijoiden yhteisiä näyttelyitä, konsertteja, esityksiä ja muita produktioita.

Jyväskylän sydän -projekti käynnistyi elokuussa 2018. Projektin muodostavat kaupungin elinkeinoyksikkö Business Jyväskylä, pääkirjasto, kaupunginteatteri, Jyväskylän taidemuseo, Suomen käsityön museo, kaupunginorkesteri Jyväskylä Sinfonia, Jyväskylän kansalaisopisto, Jyväskylän kuvataidekoulu ja kaupungin kulttuuri- ja osallisuuspalvelut.

Lisää Jyväskylän sydän hankkeesta

Jyväskylän sydän -projektin väliraportti on julkaistu

Jyväskylän kulttuurin ja taiteen toiminnan, tilojen ja sijainnin projekti on julkistanut väliraporttinsa. Kaupunginhallitus käsitteli väliraportin 11.3.2019. Projekti on tarkastellut yli kymmentä erilaista uutta toiminnan ja sijaintipaikkojen skenaarioita.

Jyväskylän sydän -projektin väliraportti

Jyväskylän kaupunginhallitus käsitteli Jyväskylän sydän -hankkeen väliraporttia

Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.02.2019

Jyväskylän kaupungin kulttuurirakentamisen selvitysprojektin Jyväskylän sydämen väliraportti esiteltiin hanketuki ry:n hallitukselle 19.02.2019, loppuraportti valmistuu vuoden 2019 lopulla. Väliraportti sisälsi viisi eri vaihtoehtoa kulttuurirakentamiselle, myös musiikkisalin sijoituspaikoiksi. Lutakko oli yksi vaihtoehdoista.

Hanketuki ry toimii laadukkaan musiikkisalin toteuttamiseksi mahdollisimman nopealla aikataululla. Toimimme myös vuoden 2019 aikana aktiivisesti Jyväskylän sydän-projektin kanssa. Tärkeänä pitämämme musiikkisalin rakentamisen aikataulun kannalta Jyväskylän sydän -projektin suunnittelemien prosessien aikataulu on haastava. Rakennushankkeen lupamenettely edellyttää, että uudesta suunnitelmasta laaditaan yhteisesti hyväksytty tilaohjelma, jonka pohjalta tehdään hankesuunnitelma. Hankesuunnitelman mukaan järjestetään yleinen arkkitehtuurikilpailu tai valitaan suunnittelijaksi maan huipputoimisto. Muu kuin Lutakko -vaihtoehto edellyttää luonnollisesti asemakaavan muutoksen, jonka vuoksi rakentamisen alkaminen on mahdollista aikaisintaan 5-10 vuoden kuluttua. Musiikkisalin suunnitelma Lutakkoon sisälsi jo edellä mainitut toimet.

Yhdistys rakentaa edelleen yhteistyötä Keski-Suomen maakuntaliiton, alueen kuntien, taidetoimikunnan, kansalais- ja työväenopistojen, sote- ja kulttuuritoimen, kuorojen, yhdistysten, yhteisöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Selvitetään best practice -menetelmät Vaasan ja Turun salihankkeista.

Yhdistys osallistuu aktiivisesti Jyväskylän Sinfonian koordinoiman hankkeen, jossa tavoitteena on lasten ja nuorten aktivoiminen musiikin pariin ja esimerkiksi tulevan musiikkisalin käyttäjiksi, toteuttamiseen.

Toiminnan rahoituksen yhtenä osana on edelleen konsertissa kävijän sanastojen myyminen.

Jäsenmaksua ei kerätä, vaan toimitaan edelleen kannatusjäsenmaksun ja lahjoitusten avulla. Kannatusjäsenmaksun suuruus on 30 euroa. Varoja käytetään mm. seminaarin järjestämiseen, tiedotus- ja markkinointitoimintaan. Selvitetään lisäksi projektipäällikön palkkaamisen rahoitusta jäsenmaksuilla ja/tai erillisellä rahoitusjärjestelyllä.

Toivomme jokaisen ilmoittautuvan etukäteen Maaria Mannerille tekstiviestillä (0500 432 588 ) tai sähköpostilla maaria.manner@gmail.com. 

Jyväskylän kaupungin kulttuurisuunnitelma valmistui viime syksynä. Suunnitelman laatimisprossessin aikana musiikkisalimme asema tuli vahvasti esiin: sen rakentaminen sai vahvaa tukea sekä prosessiin liittyneissä kyselyissä että kaupunkilaisten kuulemistilaisuuksissa. Yhdistyksemme antoi oman lausuntonsa suunnitelmasta.

Myös musiikkisalin hankesuunnitelmaan liittyneet esittelyt ja keskustelut uuden kaupunginhallituksen ja -valtuuston kokouksissa olivat musiikkisalin kannalta erittäin positiivisia. Syksyllä 2017 kaupunki päätti palkata projektipäällikön laatimaan kokonaisselvityksen kaupungin kulttuuritilainvestointien toteuttamisesta. Myönteistä on se, että musiikkisali otettiin mukaan kokonaisselvitykseen. Toiveemme on, että syksyllä työnsä aloittava projektipäällikkö lähtee työssään ehdottamaan ja konkretisoimaan myös musiikkisalin monimuotoista rahoitusta. Siinä työssä yhdistyksemme on aktiivisesti mukana.

Viime vuoden aikana keskityimme selkeästi musiikkitalon tulevan toiminnan kannalta tärkeiden kumppaneiden kanssa käytyihin keskusteluihin ja mahdollisia rahoittajia kartoittaviin tarkasteluihin. Myös valtuustoehdokkaille lähetettiin tiedote ”Jyväskylän musiikkisali - hyvinvointia ja vetovoimaa”, joka julkaistiin yhdistyksemme kotisivuilla ja Keskisuomalaisessa.

Keskustelua musiikkisalista käydään paljon ja toivomme teistäkin mahdollisimman monen osallistuvan siihen. Toivottavasti mielipideilmapiiri muodostuu nyt sellaiseksi, että valtakunnallisestikin erittäin kiinnostava musiikkisalihankkeemme etenee.

Viime vuonna asettamamme tavoite yhdistyksemme jäsenmäärän kasvattamista toteutui yli sadalla, ja tavoite on keskeinen edelleen tälle vuodelle. Yhdistyksemme ei edelleenkään peri jäsenmaksua. Vapaaehtoinen kannatusjäsenmaksu on suuruudeltaan 30 euroa. Jyväskylän konserttisalin hanketuki ry:n tilinumero on
FI85 1045 3000 1830 78, ja maksuun käytetään viitenumeroa 4970.

Toivomme, että kertoisitte yhdistyksestämme tuttavillenne ja tutustuttaisitte heidät kotisivuihimme. Verkkosivuiltamme löytyy paljon tietoa musiikkisalin hankesuunnitelmasta ja esimerkiksi tieto siitä, miten yhdistykseemme liitytään jäseneksi. 

Toimintasuunnitelmassamme on kirjattuna tavoite, että loppusyksystä yhdistyksemme voisi palkata projektihenkilön, joka voisi keskittyä musiikkisalin toimintakonseptin rakentamiseen. Silloin kaupungin palkkaaman projektipäällikön työ on jo käynnistynyt.

Vuosikokouksemme esitelmä käynnistää keskustelua yhdeltä hyvin tärkeältä osaltaan toimintakonseptiamme: lasten ja nuorten aktivoiminen musiikkisalin käyttäjinä.

Esitelmän pitää muusikko, musiikkipedagogi, Olli Räty, joka vastaa Rovaniemellä jo 10 vuotta onnistuneesti toimineen Lasten Voimalaitoksen toiminnasta. LV-toimintamallin tuotoksia ovat esimerkiksi elinvoimaiset, lasten itsensä luomat taideteokset ja yleisötilaisuudet, jossa lapset esittävät ikätovereilleen. Teokset toteutetaan taiteen huippuammattilaisten kanssa. Monin tavoin Voimalaitos on tavoittanut kulttuuripalvelujen ulkopuolelle jääneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään.

Kommenttipuheenvuorot esittävät Emma Anttila (Jyväskylän Sinfonia) ja Arja Kautto (Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis).

*************  
  
Sääntömääräiset vuosikokousasiat
 
Vuosikokouksen esityslista:
 
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Todetaan kokouksen työjärjestys
5. Esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
9. Valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa/toiminnantarkastajaa ja heille varatarkastajat
10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
11. Kokouksen päättäminen
 
**********
Kerrottehan tietämillenne yhdistyksen jäsenille vuosikokouksestamme, sillä kaikilla jäsenillä ei ole sähköpostiosoitetta tai se voi olla vaihtunut.
 
Tervetuloa!
 
Ystävällisin terveisin,
 
puheenjohtaja Anita Kangas, puh. 050-3454045 ja sihteeri Ilkka Halinen puh. 050-5220480.

PS. Musiikkisalista lisää JKMM:n sivuilta: http://www.jkmm.fi/case/jyvaskyla-music-hall/

< Etusivulle

Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-541-9

< Etusivulle

Hyväksytty hallituksen kokouksessa 22.01.2018

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on sääntöjen mukaan edistää ja tukea Jyväskylän suunnitellun musiikkisalin hankintaa jatkaen ja vahvistaen Keski-Suomen musiikkielämän perinteitä ja tulevaisuuden tarpeita. Salin hankesuunnitelma on valmis. Kaupunginvaltuuston päätös hankkeen toteuttamisesta edellyttää osittaista ulkopuolista rahoitusta. Yhdistyksen vuoden 2018 toiminnan päätavoitteena onkin tuon rahoituksen keinojen ja mahdollisuuksien löytäminen.

Yhdistys katsoo, että vaikka kaupunki on palkkaamassa kulttuuri-investointien selvittämiseksi projektipäällikön, hänen tehtävänään ei ole musiikkisalin toimintakonseptin selvittäminen, vaan siihen tehtävään tarvitaan mahdollisesti eri projektipäällikkö. Yhdistys selvittää yhteistyössä kaupungin kanssa mahdollisuuksia tämän henkilön saamiseksi ja työn käynnistämiseksi loppuvuodesta 2018.

Salin toteuttaminen on kiinteässä yhteydessä Jyväskylän Paviljongin tulevaisuuteen. Jyväskylän Messujen rakennukset vaativat lähivuosina miljoonakorjauksia. Hankesuunnitelma edellyttää isoja muutoksia kongressitoiminnan tiloissa. Vireillä on myös toisen hotellin rakentamien Paviljongin yhteyteen. Paviljonkikokonaisuuden organisointi on suunniteltava uudelleen. Näistä syistä yhdistys esittää, että tämän kokonaisuuden toteuttamiseen liittyviä käytännön asioita, rahoituksen lisäksi, mietitään asianosaisten kanssa yhteisesti järjestettävässä seminaarissa vuoden 2018 aikana.

Yhdistys rakentaa edelleen yhteistyötä Keski-Suomen maakuntaliiton, alueen kuntien, taidetoimikunnan, kansalais- ja työväenopistojen, sote- ja kulttuuritoimen, kuorojen, yhdistysten, yhteisöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Selvitetään best practice -menetelmät Vaasan ja Turun salihankkeista.

Toiminnan rahoituksen yhtenä osana on edelleen konsertissa kävijän sanastojen
myyminen.

Jäsenmaksua ei kerätä, vaan toimitaan edelleen kannatusjäsenmaksun ja lahjoitusten avulla. Kannatusjäsenmaksun suuruus on 30 euroa. Varoja käytetään mm. seminaarin järjestämiseen, tiedotus- ja markkinointitoimintaan. Selvitetään lisäksi projektipäällikön palkkaamisen rahoitusta jäsenmaksuilla ja/tai erillisellä rahoitusjärjestelyllä.

Hyväksytty hallituksen kokouksessa 09.03.2017

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on sääntöjen mukaan edistää ja tukea Jyväskylään suunnitellun konserttisalin hankintaa jatkaen ja vahvistaen Keski-Suomen musiikkielämän perinteitä. Vuoden 2017 päätavoitteena on vaikuttaa päättäjien suuntaan ja hankkeen rahoituksen järjestämiseen siten, että toteuttaminen saadaan kaupungin investointiohjelmaan mahdollisimman pian.

Jyväskylän Paviljonki/Musiikkisali ja laajennussuunnitelma-hankesuunnitelma valmistui tammikuussa 2016 ja esiteltiin luottamuselimille, joilta se sai myönteisen vastaanoton. Kaupunki perusti rahoitusryhmän, joka selvitti salin kustannukset kaupungille eri rahoitusvaihtoehdoissa. Työ valmistui syksyllä 2016.

Musiikkisalin toteuttamisen eteenpäin meno ja rahoituksen perustelut vaativat salilta ja sen profiililta erityisyyttä. Tämän vuoksi kaupunki on päättänyt vuoden 2017 aikana selvittää teknologian hyödyntämistä salin käytössä ja samalla laatia toimintakonseptin hankkeen etenemisestä. Työ valmistuu vuoden 2017 loppuun mennessä. Yhdistys tukee kaupunkia tässä selvityksessä.

Kuitenkin vasta projektipäällikön työn käynnistyminen vie hanketta oleellisesti eteenpäin. Tämän vuoksi pätevän henkilön löytäminen tehtävään ja päätös hänen palkkaamisesta on tärkeää. Yhdistys tekee pohjatyötä kaupungin päätöstä varten.

Keväällä 2017 valittu valtuusto tulee todennäköisesti tekemään päätöksen salin toteuttamisesta tai toteuttamatta jättämisestä. Siksi sekä valtuuston pyrkivien että tulevien valtuutettujen on saatava riittävästi ja oikeaa tietoa salista ja sen merkityksestä. Yhdistys laatii tiiviin tiedotteen aiheesta ja toimittaa sen puolue-elimille jaettavaksi.

Yhdistys sopii kaupungin kanssa musiikkisaliin liittyvästä tiedottamisesta uusille valtuutetuille järjestettävässä infotilaisuudessa, joka tullaan järjestämään ennen kesälomia.

Tuotetaan tietoa ihmisten hyvinvoinnin ja musiikin suhteesta sekä uuden teknologian hyväksikäytöstä musiikkisalin toiminnoissa syksyllä 2017 järjestettävän seminaarin avulla. Tämä on osana salin ainutlaatuisuuden esiin tuomista.

Yhdistys pyytää julkisuuden tunnetuilta henkilöiltä kirjoituksia ja kannanottoja. Näillä on tutkitusti merkitystä mielipiteen muodostumisessa.

Vaikutetaan erilaisten kaupunkitapahtumien ohjelmien kautta mm. katutapahtumat, katusoitto ja orkesterin tuleminen kadulle. Pääteemana aiheen näkyvyys ja esillä pitäminen.

Rakennetaan yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa (esim.Maakuntaliitto, alueen kunnat, Keski-Suomen kansalais- ja työväenopistot, Sote ja kulttuuritoimi, kuorot, yhdistykset, yhteisöt, yritykset )

Myydään konsertissa kävijän sanastoja.

Jäsenmaksua ei kerätä, vaan toimitaan edelleen kannatusjäsenmaksun ja lahjoitusten avulla. Kannatusjäsenmaksun suuruus on vähintään 30€. Varoja käytetään mm. orkesterin katutapahtumaan, seminaarin järjestämiseen, tiedotus- ja markkinointitoimintaan.

< Etusivulle

................................................

MUSIIKKISALI JYVÄSKYLÄÄN

Kaupunkilaisten KÄRKItoive.

Tarve 1000 hengen salille, jotta kaikki pääsevät konserttiin, ja yleisötiloille, joista muodostuu kaupunkilaisten uusi olohuone. Huippuarkkitehtuuria kaupunkikeskustaan.

Akustisesti huippua

Akustisesti toimiva sali Jyväskylään, erityisesti akustiselle musiikille, jossa kuitenkin akustiikka muunneltavissa musiikkityylin mukaan.

Akustiikan rakentamisessa voidaan saada tutkimustietoa ja asiantuntemusta maailman johtavalta asiantuntijalta, akustiikan professori Tapio Lokilta (Aalto-yliopisto).

Tämä musiikkisali

- vahvistaa kuulijan tunnekokemusta ja mahdollistaa Jyväskylä Sinfonian taiteellisen kehityksen sekä laajamittaisen musiikkikasvatus- ja konserttitoiminnan;

- vahvistaa kuorojen laajamittaista toimintaa ja oopperan ynnä musiikkiteatterin sekä omina tuotantoina että vierailuina toteutettavaa toimintaa;

- mahdollistaa kansalliset ja kansainväliset terävimmän kärjen solisti-, kapellimestari- ja orkesterivierailut sekä kansainväliset musiikkikilpailut ja -festivaalit;

- mahdollistaa huippuluokan levytykset sekä mediamusiikkituotannot, keskeisimpinä elokuva-, mainos- ja pelimusiikin tuotannot sekä Jyvässeudulla erikoistumisen tälle alalle;

- mahdollistaa eri taidemuotojen kohtaamisen ja luovien toimialojen kehityksen;              

- kulttuuripääomana mahdollistaa messujen ja kongressitoiminnan kautta sekä vuoropuhelua yhteiskunnan kanssa että tukea innovaatioiden syntymiseen. 

Esteettömyys

Musiikkisalissa otetaan huomioon esteettömyys seuraavin tavoin:

- Konserttisalia voivat käyttää erilaiset erityisryhmät (sairaat, vammaiset, jne). Silloin on huomioitava se, että tilaan on heillä pääsy, ottaen huomioon liikuntarajoitteet ja erityisvälineet (rullatuolit yms.) ja vielä niin, että katsomossa olisi alueita, jotka ovat muunneltavia, jolloin mikäli erityisryhmiä tulee, voidaan vaikkapa tuolirivejä irrottaa.

-Teknologia kehittyy, ja halpeneekin niin nopeasti, että tärkeämpää kuin rakentaa jokin erityisteknologia, on usein se, että sen käyttöön on valmiudet. Tulee siis miettiä nopeita datan siirtoväyliä ja -yhteyksiä, mahdollisesti erillistä ”observointihuonetta”, johon voidaan keskitetysti ohjata data yms. 

- Auditiivinen esteettömyys. Mikäli tilassa on tarkoitus laatia korkeatasoisia äänitteitä/videointeja, on se suunniteltava niin, että erilaisia kokoonpanoja ajatellen tilaa voidaan akustisesti muuntaa. Esim. sinfoniaorkesterin ja kansanmusiikkiorkesterin äänityksillä on aivan omat ehtonsa. Äänityksiä ja videointeja ajatellen on myös tärkeää, että videokameroille, mikrofoneille yms. on jo valmiiksi mietitty paikkoja niin, että teknologia on mahdollisimman huomaamatonta ja toisaalta helppoa rakentaa.

- Visuaalinen esteettömyys. Ainakin valaistusta ja pimentämistä on mietittävä tarkoin niin, että erilaiset videotaltioinnit tulevat mahdollisiksi. Esim. ulkoa tuleva valo on tarvittaessa pystyttävä eliminoimaan kokonaan yms. 

- Kaupallinen esteettömyys. On huomioitava, että yhteiskunnan varoilla rakennettu teknologia ei aina helposti taivu esim. kaupalliseen hyödyntämiseen. On erilaisia kilpailulainsäädäntöjä ja esim. koulutusorganisaatioiden erikoislaboratoriot ovat osoittautuneet hankaliksi saattaa kaupalliseen hyödyntämiseen ilman että hinnoista ei tule aivan kohtuuttomia. Tulisi siis mahdollistaa myös eri audiovisuaalisten ja muiden kaupallisten toimijoiden pääsy saliin tekemään tuotantoja niin, että kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä eikä astuta toinen toistensa varpaille.

Mikäli esteettömyys yllä esitetyllä tavalla toteutuu, se mahdollistaa monenlaiset digitaaliset ja fyysis-toiminnalliset ratkaisut. Esimerkkeinä voidaan mainita vaikkapa jaetut konserttikokemukset ja esteettömyyden lisäämisen palveluissa. Konserttisalia voitaisiin hyödyntää myös musiikin vaikutusten mittaamisessa eri tarkoituksissa. Keskisuomalaisittain vahvaa osaamista löytyy esimerkiksi elokuva-, mainos- ja pelimusiikin sekä musiikin aivovaikutusten tutkimuksen alueilta. Samoin alueellamme on vahvaa osaamista musiikkikasvatuksen, musiikkitieteen ja musiikkiterapian koulutus- ja tutkimusaloilla. Oikein suunniteltuna ja rakennettuna konserttisali palvelisi kaikkia näitä.

Paviljongin kanssa yhteistyötä

Yhteistyö Jyväskylän Kongressikeskuksen ja Jyväskylän Messujen kanssa keskellä Suomea ja keskellä kaupunkia on kaikkia osapuolia monipuolisesti hyödyttävä ja nostaa toimijoiden kansallista ja kansainvälistä profiilia. Musiikkisali uudistaa Paviljongin kongressipäädyn tekniikan, tilojen ja arkkitehtuurin osalta. Se nostaa kongressipäädyn käyttöastetta monipuolisten tilojen suhteen mahdollistaen erilaisten tapahtumien järjestämisen. Tulee mahdollisuuksia uusille toimijoille, jotka lisäävät uusia yhteistyömalleja. Huippuarkkitehtuuri nostaa Paviljonki brändin arvoa ja houkuttelevuutta. Uudet tilat mahdollistavat paremmin kaikkien kaupunkilaisten yhteisen olohuoneen syntymisen Paviljonkiin.

Uudet rahoitusmallit

Yhdistys toivoo, että Jyväskylän kaupunki tekisi  musiikkisalia koskevan päätöksen tasolla, joka mahdollistaisi salin uusien rahoitusmallien kehittämisen, ja että musiikkisalin rahoitusmuotojen kehittäminen sisällytettäisiin pilottina kulttuuristrategian kohtaan "kulttuurin uudet rahoitusmallit".

Jyväskylän konserttisalin hanketuki ry:n hallitus

Anita Kangas, pj.                         Ilkka Halinen, siht.

< Etusivulle

Kokouksen alussa esitelmöi musiikkiterapian professori Jaakko Erkkilä aiheenaan "Musiikki - elitististä snobbailua vai peruspalvelujen aatelia". Jussi Järvenpää ja käyrätorvi esittäytyvät tilaisuudessa. 

Jyväskylän messut tarjoaa kahvituksen, jonka vuoksi toivomme jokaisen ilmoittautuvan etukäteen viimeistään perjantaina 21.4.2017 Maaria Mannerille tekstiviestillä (0500 432 588) tai sähköpostilla maaria.manner@gmail.com.

Sääntömääräiset vuosikokousasiat

Vuosikokouksen esityslista:

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Todetaan kokouksen työjärjestys
5. Esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
9. Valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa/toiminnantarkastajaa ja heille varatarkastajat
10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
11. Kokouksen päättäminen


Kerrottehan tietämillenne yhdistyksen jäsenille vuosikokouksesta, sillä kaikilla jäsenillä ei ole sähköpostiosoitetta tai se voi olla vaihtunut.

Tervetuloa!

Ystävällisin terveisin,

puheenjohtaja Anita Kangas, puh. 050-3454045 ja sihteeri Ilkka Halinen puh. 050-5220480.

< Etusivulle

Kolumni 15.04.2017 03:00

Jyväskylässä suuri nälkä hyvälle musiikille

Konserttikokonaisuudet, joita Jyväskylässä olemme esittäneet, on otettu aina avosylin vastaan, olipa menussa sitten tutumpia klassikoita tai suorastaan avantgardistisia uutuuksia, ylikapellimestari Ville Matvejeff kirjoittaa.

Saavun taas kerran Jyväskylään, uusi konserttiviikko on alkamassa. Raikkauden tunne täyttää mielen, kun tietää pääsevänsä tekemään musiikkia huippumuusikoiden, varsinaisen dream teamin kanssa.

Vaikka Jyväskylä Sinfonian harjoitusolosuhteet ovat – kyllä, samaa vanhaa ja toistaiseksi muuttumatonta virttä toistaen – musiikille sopimattomat, ja akustiikka konserttipaikalla kehno, ei silti voi välttyä suurelta inspiraation tunteelta, kun tietää, mitä viikon lopussa odottaa: kerta toisensa jälkeen täpötäysi salillinen yleisöä ja käsin kosketeltavan upea tunnelma, kun ääniaallot ottavat vallan ja imaisevat meidät – muusikkokollegat ja kuulijat – pyörteisiinsä.

Neljä vuotta on kulunut siitä kun ensimmäisen kerran sain johtaa Jyväskylä Sinfoniaa. Ja kuin siivillä se aika onkin tähän asti kulunut! Tänä aikana olen oppinut tuntemaan Jyväskylän erittäin vireänä ja inspiroivana miljöönä ennakkoluulottoman taiteen tekemiselle.

Konserttikokonaisuudet, joita Jyväskylässä olemme esittäneet, on otettu aina avosylin vastaan, olipa menussa sitten tutumpia klassikoita tai suorastaan avantgardistisia uutuuksia. Yhtäkaikki voisi todeta, että kaupungissa tuntuu olevan suuri nälkä hyvälle musiikille, sivistävälle kulttuurille ja ajatuksia haastavalle taiteelle.

Ei ole aina itsestään selvää, että taiteeseen kaikissa sen ilmaisullisissa ulottuvuuksissaan suhtauduttaisiin joka paikassa yhtä avarakatseisesti. Jyväskylässä onkin mielestäni onnistuttu rikkomaan varsin ainutlaatuisella tavalla esimerkiksi klassiseen musiikkiin liittyviä vanhanaikaisia mielikuvia konservatiivisuudesta, ummehtuneisuudesta ja etäisestä elitismistä.

Päinvastoin, täällä yleisö, jonka kirjo on laaja ja jonka joukkoon liittymisen kynnys on matala, hengittää sitä samaa tarinaa jota me muusikot kerromme, niin älyllisesti kuin emotionaalisesti.

Tunnen, että sama raikas henkinen ilmasto, jota teatterisalissa hengitämme, on läsnä myös muualla Jyväskylässä. Aistin sen niin Kauppakadun raitilla, yliopiston kampuksella kuin Synergia-areenallakin. Se voisi toki säteillä vielä nykyistäkin enemmän ja laajemmalle. Kun aloitin Jyväskylä Sinfonian ylikapellimestarina, Jyväskylä ja sen orkesteri tuntui klassisen musiikin näkökulmasta olevan hieman unohtunut muulta Suomelta. Rohkeat tempauksemme ohjelmistojen suhteen ja tarinat pohjoiskoreamaisen korkeista täyttöasteista ovat alkaneet pikkuhiljaa kulkeutua kaupungin rajojen ulkopuolelle. Muillakin kylillä puhutaan taas, ja onpa myös alettu muistella Seppo Nummen luotsaaman Jyväskylän Kesän legendaarisia vieraita ja ohjelmia.

Voisiko Jyväskylä tullakin vielä nykyistäkin tunnetummaksi eräänlaisena Suomen musiikin retriittinä ja taiteen edelläkävijyyden keskuksena? Antiikin aikojen loistoon viittaavaa ”Suomen Ateenan” titteliähän on käytetty Jyväskylässä jo vuosikymmenet. Entäpä jos Jyväskylä olisi jotain vieläkin enemmän, uudella ja nykyaikaisella tavalla – pikku-Ateenan ohella eräänlainen kulttuurin pieni Piilaakso diversiteetteineen sekä yhteisöllisten tunne- ja ajatuskokemusten edelläkävijä notkealla ja ketterällä tavalla, johon suurkaupungit eivät aina hektisyydessään ja massiivisuudessaan taivu?

Ei ole ihme, että Savonlinnan ja Kuhmon luonnonrauhaan on syntynyt uskomattomia klassisen musiikin festivaali-ilmiöitä. Jyväskylä tarjoaa vähintäänkin yhtä kauniit luonnonpuitteet, mutta urbaanimmin.

Kokonaisvaltaista kulttuuristrategiaansa vielä entisestään kirkastamalla Jyväskylä voisi nousta nopeasti yhdeksi Pohjolan kiinnostavimmista kulttuuri- ja tapahtumakaupungeista. Tämän strategian keskiössä on paitsi kaikki se monipuolinen kulttuuritarjonta jota kaupungissa jo nyt harjoitetaan, myös kysymys uudesta innovatiivisesta konserttisalista ja sen rakentamispäätöksestä.

Luonnon puitteita täydentämään tuo uusi sali tarjoaa akustiikan ja yleisöpaikkojen lisäksi runsaita edelläkävijyyden mahdollisuuksia sen suhteen, minkälaiset yhteisölliset kulttuuri- ja musiikkikokemukset ovat niitä tulevaisuuden juttuja – perinteitä jatkaen ja uutta luoden.

Tulevalla valtuustokaudella uusilla valtuutetuilla onkin erityisen mielenkiintoinen momentum tehdä historiallisia tulevaisuuden päätöksiä. Inspiraation aalto vyöryy nyt Jyväskylässä, annettakoon tuon aallon harjan nousta yhä korkeammalle!

Kirjoittaja on Jyväskylä Sinfonian ylikapellimestari.

< Etusivulle

Hyvät Jyväskylän konserttisalin hanketuki ry:n jäsenet,

Jyväskylän Paviljongin laajennuksen ja musiikkisalin hankesuunnitelma valmistui 11. päivänä tammikuuta 2016, jolloin se esiteltiin kaupunginjohtajalle ja sen jälkeen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle. Sen jälkeen kaupunki perusti suunnitelman kustannuksia selvittävän rahoitusryhmän, jonka puheenjohtajana toimi rahoitusjohtaja Ari Hirvensalo. Rahoitusryhmän työ esiteltiin kaupunginhallituksen iltakoulussa 10. päivänä lokakuuta. Tällä hetkellä työskentelee kaksi työryhmää, jotka vievät eteenpäin musiikkisalin asiaa: ns. arvovaltainen ryhmä pohtii erilaisia kaupungin ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuuksia sekä salin toimintakonseptia ja siihen liittyviä uusia teknologisia sovelluksia kehittävä ryhmä.

Hanketukiyhdistyksemme on kuluneen vuoden aikana keskittynyt työpajojen, työryhmien ja neuvottelujen kautta vaikuttamaan siihen, miten hankesuunnitelman valmistumisen mukanaan tuomassa myönteisessä ilmapiirissä päästään eteenpäin ja toteuttamisaikatauluun. Olemme myös laatineet alla olevan (vuosikokouksen asiakirjojen jälkeen) kirjeen ja lähettäneet sen kaikille kuntavaaliehdokkaille. On selvää, että seuraavan kaupunginvaltuuston valtuutettujen mielipiteet musiikkisalista ovat tärkeitä. Siksi halusimme välittää heille tietoa. Kirje löytyy myös kotisivuiltamme ja on hyödyllinen myös kaikille teille, jotka olette erittäin tärkeässä roolissa tässä asiassamme.

Keskustelu on tärkeätä ja toivomme teistäkin mahdollisimman monen osallistuvan siihen. Samalla toivomme, että kertoisitte yhdistyksestämme tuttavillenne ja tutustuttaisitte heidät kotisivuihimme http://www.jyvaskylasali.fi/ . Sieltä löytyy paljon tietoa musiikkisalin hankesuunnitelmasta ja esimerkiksi tieto siitä, miten yhdistykseemme liitytään jäseneksi https://jyvaskylasali-fi.directo.fi/liity-jaseneksi/ . Yhdistyksemme jäsenmäärän kasvattaminen on keskeinen tavoitteemme tälle vuodelle.

Toivottavasti mielipideilmapiiri muodostuu nyt sellaiseksi, että valtakunnallisestikin erittäin kiinnostava musiikkisalihankkeemme etenee.

Yhdistyksen vuosikokous pidetään tiistaina 25.4.2017 kello 17 alkaen Jyväskylän Paviljongissa, Alvar-kabinetissa. Kokouksen alussa esitelmöi musiikkiterapian professori Jaakko Erkkilä aiheenaan "Musiikki - elitististä snobbailua vai peruspalvelujen aatelia". Jussi Järvenpää ja käyrätorvi esittäytyvät tilaisuudessa.

Jyväskylän messut tarjoaa kahvituksen, jonka vuoksi toivomme jokaisen ilmoittautuvan etukäteen viimeistään perjantaina 21.4.2017 Maaria Mannerille tekstiviestillä (0500 432 588 )tai sähköpostilla maaria.manner@gmail.com.

Yhdistyksemme ei edelleenkään peri jäsenmaksua. Vapaaehtoinen kannatusjäsenmaksu on suuruudeltaan 30 euroa.
Jyväskylän konserttisalin hanketuki ry:n tilinumero on FI85 1045 3000 1830 78, ja maksuun käytetään viitenumeroa 4970.

Sääntömääräiset vuosikokousasiat

Vuosikokouksen esityslista:

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Todetaan kokouksen työjärjestys
5. Esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
9. Valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa/toiminnantarkastajaa ja heille varatarkastajat
10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
11. Kokouksen päättäminen

Kerrottehan tietämillenne yhdistyksen jäsenille vuosikokouksesta, sillä kaikilla jäsenillä ei ole sähköpostiosoitetta tai se voi olla vaihtunut.

Tervetuloa!

Ystävällisin terveisin,

puheenjohtaja Anita Kangas, puh. 050-3454045 ja sihteeri Ilkka Halinen puh. 050-5220480.

< Etusivulle

Tiedote valtuustoehdokkaille 14-03-2017

JYVÄSKYLÄN MUSIIKKISALI -HYVINVOINTIA JA VETOVOIMAA

Musiikkisali vahvistaa Keski-Suomen maakunnan, Jyväskylän kaupungin ja sen ydinkeskustan sekä Jyväskylän Paviljongin kansallista ja kansainvälistä tunnettavuutta ja identiteettiä. Se antaa elinkeinoelämälle ja matkailulle uutta virtaa parantamalla seudun merkittävyyttä ja kilpailuasemaa.
Jyväskylän Paviljongin kongressi-, messu- ja musiikkisalikokonaisuus luo arkkitehtonisesti näyttävän elementin keskustan kaupunkikuvaan ja liittyy tulevan ratapihan rakentamisen myötä kiinteästi ydinkeskustaan.
Keski-Suomessa monimuotoinen musiikkitoiminta kukoistaa, mutta akustisesti hyvän ja riittävän suuren salin puute haittaa kaikkia toimijoita. Vahva voima ja malli meillä on kaupungin oma Jyväskylän Sinfonia, jonka toiminnassa toteutuvat suunnitteilla olevissakin valtionosuuksien kriteereissä mainitut korkea kansainvälinen taso, osallistavuus ja saavutettavuus. Saavutettavuuden osalta jatkuvasti loppuunmyydyt konsertit ja kausiliput kertovat kysynnästä ja tarpeesta, jota ei nykyisessä salitilanteessa pystytä täyttämään.
Musiikin ja kuoroharrastuksen positiivisista hyvinvointivaikutuksista on kiistatonta tieteellistä näyttöä. Ne näyttäytyvät sosiaali- ja terveyspalveluiden arjessa päivittäin, esimerkiksi ennaltaehkäisevässä työssä ja kuntoutuksessa. Musiikkisali vahvistaa alueellista musiikin tekemistä, harrastamista ja levittämistä.
Keskisuomalainen kuoromusiikki on kansallisesti ja kansainvälisesti erittäin laadukasta ja runsasta suhteessa väestöpohjaan. Toiminnan jatkuvuuden ja laadun ylläpitämisen haaste on kunnollisten esiintymistilojen puute. Vuonna 1999 Jyväskylässä pidetystä Kuorofestivaalista piti tulla joka viides vuosi toistuva tapahtuma, mutta se kuoli lähinnä kunnollisen konsertti- ja esiintymissalin puutteeseen. Samoin Hannikaisen pianokilpailu odotti vuosia kaupungin heikon konserttitalotilanteen paranemista. Viime vuonna se siirrettiin Tampereelle. Tällaisia esimerkkejä on jo liian monia.
Musiikkisalin varustaminen ajanmukaisella tallennus- ja lähetystekniikalla luo edellytykset uusille toimintamuodoille ja markkinoiden laajentamisen uusille yleisöryhmille, -mikä samalla parantaa Jyväskylän näkyvyyttä ja vetovoimaa. Tallennusvalmius mahdollistaa taiteilijoiden, orkestereiden, kuorojen ja muiden ryhmien omien ääni- ja kuvatallenteiden tuottamisen salissa sekä elokuva-, peli- ja näyttämömusiikin nauhoittamisen eri tuotantoihin. Lähetystekniikka puolestaan tuo esitykset saavutettaviksi erityisryhmille kuten hoitolaitosten tai palvelutalojen asukkaille tai liikuntarajoitteisten koteihin tai lähetykset voidaan yhteistyökumppaneiden kautta välittää myös kansainväliseen jakeluun.
Musiikkisalin rakentamis- ja käyttökustannukset ovat tiedossa. Kaupunginjohtajan nimeämät erilaiset työryhmät ja parhaillaan työskentelevä asiantuntijaryhmä ovat pyrkineet löytämään julkiseen ja yksityiseen rahoitukseen pohjaavaa mallia, jonka avulla rakennus - ja myöhemmin toimintakustannukset katetaan. Mallejahan löytyy myös Kankaan ja Hippoksen kokemusten kautta.
Palvelujen laatu ja määrä vaikuttavat kaupungin kehitykseen ja hyvinvointiin. Missä Jyväskylä sijaitsee kaupunkien välisessä kilpailuasetelmassa näissä kysymyksissä? Sen kulttuurihistoriallinen maine Suomen Ateenana ei ole merkityksetön.

Jyväskylän Konserttisalin Hanketuki ry:n hallitus
Anita Kangas, puheenjohtaja anita.h.k.kangas@jyu.fi
Jaakko Erkkilä jaakko.erkkila@jyu.fi
Ilkka Halinen, sihteeri ilkka.halinen@gmail.com
Hannu Ikonen hannu.ikonen@jamk.fi
Jussi Järvenpää jarvenpaa@korvissasoi.fi
Pekka Kostiainen pekka.o.kostiainen@jyu.fi
Katriina Lahtinen katriinala@gmail.com
Ulla Lauttamus ullalauttamus@gmail.com
Kari Malinen kari.malinen@hokkaido.fi
Maaria Manner maaria.manner@gmail.com
Vilja Ruokolainen vilja.ruokolainen@musiikinaika.org
Heikki Rusko heikki.rusko@sport.jyu.fi
Arto Viitala arto.viitala@evl.fi
Veikko Tissari, rahastonhoitaja veikko.tissari@pp1.inet.fi

< Etusivulle

Jyväskylän musiikkisalin ja Paviljongin muutostöiden hankesuunnitelma esiteltiin kaupunginhallitukselle 18.1.2016. Sekä hanke- että arkkitehtisuunnitelma esittelevät korkeatasoisen musiikkisalin ja messu- ja kongressikeskuksen kokonaisuuden. Arkkitehtisuunnitelmasta vastaa JKMM Arkkitehdit. 

Linkeistä pääset lukemaan musiikkisalin ja Jyväskylän Paviljongin laajennuksen suunnitelmat:
Hankesuunnitelma (18.1.2016)
Arkkitehtisuunnitelma (18.1.2016)
Musiikkisalin toteutus- ja rahoitusvaihtoehdot (31.8.2016)

Jyväskylän kaupungin toimesta suunnitelmasta on avattu keskustelu otakantaa-palvelussa:
 "Jyväskylän musiikkisali ja Paviljongin muutostyöt"

Havainnekuvia musiikkisalista löytyy Jyväskylän kaupungin sivulta (© JKMM Arkkitehdit, 2016). 

Tutustu suunnitelmaan ja vaikuta osallistumalla keskusteluun! 

Jyväskylän musiikkisalin ja Paviljongin muutostöiden hankesuunnitelma esiteltiin kaupunginhallitukselle 18.1.2016. Sekä hanke- että arkkitehtisuunnitelma esittelevät korkeatasoisen musiikkisalin ja messu- ja kongressikeskuksen kokonaisuuden. Arkkitehtisuunnitelmasta vastaa JKMM Arkkitehdit. 

Linkeistä pääset lukemaan musiikkisalin ja Jyväskylän Paviljongin laajennuksen suunnitelmat.
Hankesuunnitelma (18.1.2016)
Arkkitehtisuunnitelma (18.1.2016)
Musiikkisalin toteutus- ja rahoitusvaihtoehdot(31.8.2016)

Jyväskylän kaupungin toimesta suunnitelmasta on avattu keskustelu otakantaa-palvelussa:
 "Jyväskylän musiikkisali ja Paviljongin muutostyöt"

Havainnekuvia musiikkisalistalöytyy Jyväskylän kaupungin sivulta (© JKMM Arkkitehdit, 2016). 

Uutisointia hankesuunnitelmasta verkossa: 
Yle Uutiset (18.1.2016)
Yle Uutiset (19.1.2016)
Keskisuomalainen (18.1.2016)

Julkaistuja mielipidekirjoituksia musiikkisalin puolesta
Keskisuomalainen(21.3.2017) 

Tutustu suunnitelmiin ja vaikuta osallistumalla keskusteluun!